Oppositiopuolueet, ammattiyhdistysliike ja hallituspuolueiden naisjärjestöt ovat olleet huolestuneita muun muassa esityksen vaikutuksista raskaus- ja perhevapaasyrjintään. Voimakkaan kritiikin vuoksi työministeri Matias Marttinen (kok.) taipui muuttamaan alkuperäistä esitystä, jota on viilattu ministeriössä.

Hallituksen esityksen mukaan työsopimus on mahdollista tehdä määräaikaisena enintään vuodeksi ilman perusteltua syytä, jos kysymys on ensimmäisestä työsopimuksesta työnantajan ja työntekijän välillä. Nykylain mukaan määräaikaisuuteen vaaditaan aina perusteltu syy: esimerkiksi sijaisuus tai työn kausiluonteisuus.

Keskeisin esitykseen tehty muutos on, että perusteettomia määräaikaisia työsopimuksia saisi vuoden sisällä solmia vain yhden, kun aiempi esitys olisi mahdollistanut kolme perusteetonta sopimusta vuoden aikana. Lisäksi saman työntekijän kanssa voisi tehdä uuden määräaikaisen sopimuksen vain, jos hän ei ole ollut viiteen vuoteen kyseisellä työnantajalla töissä. Aiemmassa esityksessä rajaus oli kahdessa vuodessa.

SDP, vasemmistoliitto ja vihreät jättivät mietintöön yhteisen eriävän mielipiteen, minkä lisäksi keskusta teki omansa.

- 12 kuukauden perusteeton määräaikainen työsopimus voidaan katsoa pidennetyksi koeajaksi, punavihreiden puolueiden eriävässä mielipiteessä sanotaan.

Punavihreiden lisäksi keskusta jätti esitykseen oman eriävän mielipiteen. Molemmissa mielipiteissä ollaan huolestuneita siitä, että esitys lisää raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Puolueiden mukaan lakimuutos osuu pahiten erityisesti naisiin ja nuoriin.

- Määräaikaisten työsopimusten käyttö on jo nyt yleisempää julkisella sektorilla, jossa työskentelee paljon naisia, punavihreiden eriävässä mielipiteessä sanotaan.

Valiokunta esittää mietinnössään esitykseen lausumaa, jossa edellytetään, että valtioneuvosto seuraa esityksen sukupuolivaikutuksia ja ryhtyy tarvittaessa korjaaviin toimiin, jos hallituksen esityksen vaikutusarvioissa mainitut naisten työmarkkina-aseman heikennykset toteutuvat käytännössä.

Keskustan jättämän eriävän mielipiteen keskeinen huoli kohdistuu siihen, että esityksellä ei ole suoria työllisyysvaikutuksia. Lisäksi sen vaikutukset kansantalouteen ovat keskustan mukaan epäselviä.

PERUSTEETTOMIEN määräaikaisten työsopimusten lisäksi hallitus esittää, että takaisinottovelvollisuus poistetaan alle 50 henkeä työllistäviltä yrityksiltä. Samalla lomautusilmoitusajat puolitetaan 14 päivästä seitsemään päivään.

SDP, vasemmistoliitto ja vihreät vastustavat myös näitä muutoksia. Takaisinottovelvoitteen muutoksen pelätään muun muassa johtavan epäselviin tilanteisiin työpaikoilla.

- Asiantuntijalausunnoissa tuotiin esiin, että takaisinottovelvoitteen poistaminen ei välttämättä helpottaisi työllistämistä. Työnantaja saattaa joutua odottelemaan entiseen tapaan neljä kuukautta irtisanottujen työntekijöiden työsuhteiden päättymisen jälkeen ennen kuin uskaltaa rekrytoida uutta työvoimaa.

Punavihreiden puolueiden mukaan seitsemän päivän lomautusilmoitusaika on työntekijän näkökulmasta todella lyhyt, eikä se anna työntekijälle tarpeeksi aikaa reagoida lomautuksen aiheuttamaan palkan menetykseen.

- Muun muassa lainoihin neuvoteltavat maksuvapaat, päivähoitopaikan keskeyttäminen määräajaksi, erinäisten tilausten peruuttaminen ja muut työntekijän tarvitsemat säästötoimet voivat olla jopa mahdottomia toteuttaa seitsemän päivän lomautusilmoitusajan kuluessa.

Eduskunta tulee käsittelemään täysistunnossa esitystä valiokunnassa tehdyn mietinnön pohjalta.

Kaisu Suopanki / STT