Pätkätyöt tulivat tutuksi sairaanhoitaja Amanda Simpsonille, 36, kun hän työskenteli Hus-yhtymässä. Hänelle tehtiin viiden vuoden aikana samaan yksikköön jopa kaksitoista peräkkäistä määräaikaista työsopimusta.

Pätkille syynä oli sijaisuus. Kun yhden henkilön sijaistaminen loppui, toisen alkoi. Sijaisuuksien pituus oli kaikkea muutamasta kuukaudesta vuoteen. Vaikka määräaikaisuuksille sinänsä oli peruste, ei se silti hyvältä tuntunut.

– Olen aina vain elänyt siinä epävarmuudessa, että saanko jatkoa. Jonkin mittainen sopimus on joka kerta tullut jatkoon, mutta aina siinä on vähän veitsen terällä, hän kertoo.

Toisen lapsen kohdalla tilanne oli toinen. Loppuvuodesta 2024 Husissa oli yt-neuvottelut ja kaikkia määräaikaisia jännitti, miten jatkon käy. Simpsonista tuntui, että kaikki olivat samalla viivalla. Hän itse oli raskausvapaalla ja hakenut samoihin aikoihin myös vakituista työpaikkaa yksiköstä, jossa hän työskenteli.

– Olin kaikkien työntekijöidenkin mielestä niin sanotusti seuraavana jonossa, että minun se pitäisi saada. Olin ollut viisi vuotta talossa ja kaikki muut yksikössä olivat tulleet töihin vasta paljon minun jälkeeni. Töitä kuitenkin haki henkilö yksikön ulkopuolelta ja hän sai paikan. Se oli kova isku ja aika pian tuli ilmoitus, että minun sijaisuuteni ei jatku, Simpson muistelee alkuvuotta 2025.

Hän kertoo hakeneensa vakituista työtä aiemminkin. Silloin hän oli juuri palannut ensimmäiseltä äitiyslomaltaan.

– Olen kokenut siitä eriarvoisuutta, että miksi minä olen edelleen määräaikainen työntekijä, että eikö minun pitäisi jo olla yksi näistä muista.

Epäoikeudenmukaisuuden tunne syveni, kun myöhemmin selvisi toisen määräaikaisen työntekijän saaneen jatkoa ensin tammikuulta toukokuulle ja sitten vielä vuoden loppuun asti.

– Kyllä siinä tuli tunne, että onko tämä nyt ihan validi juttu, Simpson sanoo.

AMANDA Simpsonin tapaus ei ole mitenkään ainut laatuaan.

– Klassisin tapa syrjiä raskaana olevaa tällä hetkellä on jättää määräaikainen työsuhde jatkamatta, STTK:n edunvalvontajohtaja Minna Ahtiainen sanoo.

Ahtiainen muistuttaa, että vuoden 2024 väestötutkimuksen perusteella joka neljäs raskaana oleva kokee raskaussyrjintää. Sosiaali- ja terveysministeriön raportin mukaan miltei puolet raskaana olevista kokee työelämässä raskauden tai perhevapaan vuoksi syrjintää, pelkoa oman aseman vaarantumisesta tai jotain muuta kielteistä.

Hallituksen esityksessäkin myönnetään, että määräaikaisessa työsuhteessa olevien palkansaajien osuus Suomessa on korkeampi kuin useissa muissa EU-maissa. Esityksessä todetaan myös, että määräaikaisuudet ovat huomattavasti yleisempiä naisilla – erityisesti nuorilla naisilla – kuin miehillä.

– Näissä olosuhteissa on aivan posketonta, että sääntelyä ollaan tällä tavalla lieventämässä.

Ahtiainen muistuttaa, että raskaus- ja perhevapaasyrjintä on tyypillisesti piiloon jäävä työmarkkinoiden ilmiö. Vaikka tapauksia päätyy oikeuteenkin asti, niitä myös sovitaan liittojen avulla työntekijän ja työnantajan kesken, jolloin niistä ei jää virallista merkintää mihinkään. Lisäksi moni pelkää, miten mahdollisesti koetusta syrjinnästä valittaminen voi vaikuttaa asemaan työmarkkinoilla.

– On monta tekijää, miksi tapaukset jäävät taustalle. Yksi on myös se, että monet eivät usko, että asian riitauttamisesta on mitään hyötyä. Moni jättää sen siksi ilmoittamatta.

Ahtiainen on urallaan työskennellyt myös viitisentoista vuotta työsuhdeneuvonnassa. Siellä nuoret usein kyselivät, missä vaiheessa työnantajalle kannattaisi kertoa, että on jäämässä perhevapaalle. Varsinkin, jos tietoa työsuhteen jatkosta ei ollut, oli Ahtiaisen neuvo selvä:

– Ikäväkseni jouduin sanomaan heille, että vaikka teillä varmasti on luottamussuhde työnantajan kanssa, niin mielestäni sinun kannattaa ilmoittaa siitä vasta sitten, kun sinun on juridisesti pakko. Tämä johtuu juuri siitä, että raskaussyrjintä on niin laajamittaista määräaikaisten jatkamisen kohdalla.

Juridisesti ilmoitusvelvollisuus on kaksi kuukautta ennen perhevapaan alkua, mutta monet miettivät kertovatko aikaisemmin ja jos kertovat, milloin, Ahtiainen kertoo.

AMANDA Simpson oli jo aiemmin ollut yhteydessä luottamusedustajaansa, kun hänellä oli epäselvyyttä oikeudesta osallistua haluamaansa koulutukseen. Kun luottamusedustaja oli jo tuttu, otti hän tähän uudestaan yhteyttä, kun hän sai tietää, etteivät työt enää jatku.

– Siitä homma lähti liikkeelle. Hän otti minulta lisätietoja ja asiaa palloteltiin viesteillä moneen kertaan se kevät. Hän sanoi koko ajan, että tämä voi kestää. Ajattelin, että okei, täytyy vain nyt jaksaa ja mukamas nauttia äitiyslomastani kaiken tämän keskellä.

Asiassa kesti ja kesti. Kesän lopulla Simpson jo kyseli perään, että missä mennään. Hän sai vastauksen, että syys-lokakuussa palataan asiaan. Lokakuussa I love me -messuilla hän huomasi Tehyn pisteellä puheenjohtaja Millariikka Rytkösen ja meni juttusille.

– Kerroin, että minulla on tällainen keissi ja olen aivan loppu, enkä ole kuullut liitosta mitään, vaikka luvattiin olla yhteydessä. Millariikka lupasi kysellä, missä mennään. Kiitin, kun siinä iso kivi tippui sydämeltä.

Simpsonin tapaus oli jäänyt työpöydälle epäselvyyksien vuoksi, mutta nyt se viimein eteni. Ylihoitajille kirjoitettiin nelisivuinen kirjelmä ja asia lähti etenemään. Asian setviminen oikeudessa oli yksi vaihtoehto, jos se ei sujuisi sovitteluna.

– Kävikin niin, että Hus oli oikeastaan heti jo vähän niin sanotusti kädet pystyssä. Tavallaan Hus vähän rivien välistä sanoen myönsi syrjinnän, mutta ei tietenkään suoraan. He olivat heti valmiina korvaamaan, Simpson kertoo.

Simpson etsii nyt vakituista työpaikkaa ja tekee keikkatöitä. Hän työskentelee kotihoidossa ja haavahoitajan sijaisena terveysasemalla. Hän on kiitollinen kotihoidossa työnantajalleen, joka mahdollisti hänelle haavahoitajan koulutuksen, jonka Hus oli häneltä aiemmin evännyt.

Mitä ajattelet siitä, että hallitus haluaa vapauttaa määräaikaisten työsuhteiden solmimisen vuodeksi ilman perustetta?

– Onhan se aika hurjaa kuulla tällaista, kun nytkin määräaikaisten teko näyttää olevan näin helppoa. Mietin, että kun se helpottuu entisestään, aikovatko työnantajat käyttää tätä hyväkseen enemmän. Itselle ainakin tulee tunne, että varmasti käyttävät. Se on aika pelottava juttu, Simpson sanoo.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Telian pääluottamusmies Eva-Marie Penttilä uskoo, että määräaikaisuuksia hyödynnetään jatkossa enemmän.

SAMAA miettii myös Telialla työskenteleviä toimihenkilöitä edustava Ammattiliitto Pron pääluottamusmies Eva-Marie Penttilä. Telialla määräaikaisuudet eivät ole tällä hetkellä suuri ongelma, mutta hän arvioi yleisesti, että määräaikaisuuksien käyttö lisääntyy. Hän uskoo myös raskaus- ja perhevapaasyrjinnän lisääntyvän.

– Varmasti määräaikaisuuksia hyödynnetään mahdollisesti sen ikäisiin henkilöihin, joilla on niin sanotusti lisääntymisaika käsillä. Se tietenkin voi johtaa siihen, mistä myös hallitus on avoimesti sanonut, että tämä voi vaikuttaa myös syntyvyyteen. Lapsia ei tehdä, koska se vaikuttaa niin moneen. Jos on määräaikainen työtehtävä, et saa asuntolainaa ja tulevaisuuden näkymä on epävarma, koska ei tiedetä, kuinka pitkään omassa taloudessa pysyy vakaus, Penttilä arvioi.

Telialla käydään jo toisia muutosneuvotteluita lyhyen ajan sisällä. Penttilä tietää, että raskaana tai perhevapaalla olevilla on erityinen huoli tulevaisuudestaan. Hän itse on aiemmin tehtävässään todistanut tilanteita, joissa raskaus tai perhevapaa vaikuttaa olevan syy sille, että juuri kyseinen henkilö menettää työnsä.

– On tultu perhevapaalta ja saatu lappu kouraan, että muutosneuvotteluissa tehtäväsi lakkasi. Pelkoa perhevapaasyrjinnästä on myös miehillä. Voidaan olla huolissaan siitä, että perhevapaalle jääminen vaikuttaa omaan tilanteeseen vaikka juuri muutosneuvotteluissa.

Penttilältä ei irtoa kehuja hallituksen muutoksille ylipäätään. Yhteistoimintalakia muutettiin aiemmin niin, että muutosneuvotteluihin käytettävä aika on puolitettu. Nyt neuvotteluihin pitää käyttää kolme viikkoa tai seitsemän päivää, riippuen neuvotteluiden kohteesta ja henkilöstömäärästä. Pitempäänkin saisi neuvotella, mutta työnantajalla ei ole siihen halua, Penttilä harmittelee.

– Tämä muutos on hanurista. Meillä neuvotellaan kolme viikkoa ja neuvotteluja käydään kuudessa pöydässä. Päivät on kalenteroitu täyteen eri neuvotteluita. Se on haasteellista, kun pitäisi kuitenkin myös ehtiä puhumaan edustamieni ihmisten kanssa muutoksista ja kysyä heiltä millaisia vaihtoehtoja ja ratkaisuja heillä olisi esittää. Ei sellaiselle jää kunnolla aikaa, Penttilä kertoo.

TYÖMARKKINAKESKUSJÄRJESTÖT STTK, SAK ja Akava ovat jättäneet eriävän mielipiteen lakiesitykseen. Raskaus- ja perhevapaasyrjintä on yksi keskeisistä syistä vastustukselle, mutta STTK:n Minna Ahtiainen nostaa esiin vielä yhden työpaikoilla taatusti sekaannusta aiheuttavan ongelman.

– Tämä lainsäädännöllinen ratkaisu on hirveän monimutkainen, koska jatkossa meillä on kolme erilaista tapaa tehdä määräaikainen työsuhde, joihin kaikkiin liittyy erilaisia normeja.

Tällä hetkellä pitkäaikaistyöttömän voi palkata määräaikaiseen työsuhteeseen korkeintaan vuodeksi ilman perustetta. Tähän ei ole tulossa muutoksia. Jatkossakin eri pituisia määräaikaisia työsuhteita voidaan solmia myös perustellusta syystä.

– Sitten tähän päälle tulevat nämä ilman perustetta olevat enintään vuoden määräaikaiset. Käytännön työelämässä näistä voi syntyä erilaisia kombinaatioita. Tästä tulee jumalattoman sekavaa, Ahtiainen sanoo.

Hallituksen esityksen pelätään lisäävän määräaikaisuuksien käyttöä – ja vieläpä toistaiseksi voimassa olevien työsuhteiden kustannuksella. Aiheeseen perehtynyt työn ja talouden tutkimuslaitos Laboren johtava tutkija Merja Kauhanen vahvistaa, että näin tosiaan voi käydä.

– Jos määräaikaisten työsuhteiden käyttö helpottuu, se ei välttämättä lisää kokonaistyöllisyyttä ja voi olla, että pysyviä työsuhteita korvataan määräaikaisten käytöllä, hän kiteyttää.

Määräaikaisia työsuhteita käytetään Suomessa viidenneksi eniten EU-maista ja Kauhanen huomauttaa, että täällä määräaikaisten syy on useimmiten pysyvän työn puute. Silloin työntekijä on määräaikainen vasten tahtoaan.

– Enemmistö – noin 60 prosenttia – määräaikaisissa työsuhteissa töitä tekevistä tekee vastentahtoista määräaikaista työtä. Jos määräaikaisuuksia aletaan käyttää entistä enemmän, se voi lisätä myös vastentahtoisten määräaikaisten osuutta. Ihmiset kuitenkin useimmiten haluavat pysyvän työsuhteen, Kauhanen sanoo.

Kauhanen nostaa myös esiin, että kansainvälisesti vertaillen Suomessa määräaikaisten työsuhteiden käyttö on jo nyt helpompaa kuin OECD-maissa tai Euroopan maissa keskimäärin.

– Mietin, että jos meillä määräaikaisten työsuhteiden käyttö on jo keskimääräistä helpompaa, niin mistä kumpuaa tarve helpottaa sitä entisestään? Varsinkin, kun sillä ei ole havaittu työllisyysvaikutuksia ja määräaikaisia tekemään joutuvien palkansaajien kannalta sillä voi olla negatiivisia vaikutuksia työpaikkojen laadun ja työuraseuraustenkin kannalta.

Määräaikaisen työsuhteen laatu voi olla monilla osa-alueilla vakityötä heikompi, mikä on omiaan lisäämään myös epävarmuutta ja huolta omasta taloudesta.

– Palkkaus saattaa olla heikompi, työsuhteen turva ja kehitysmahdollisuudet vähäisemmät ja esimerkiksi työnantajan maksamaan koulutukseen pääsy voi olla heikompaa, Kauhanen listaa työsuhteen laatuun liittyviä pulmia.

– Määräaikaisuus voi pitemmällä aikavälillä näkyä myös työuran pirstaleisuutena – on enemmän työttömyysjaksoja ja poissaolokuukausia, hän sanoo.

Myös Kauhanen nostaa esiin, että epävarmuus voi vaikuttaa tulevaisuuden suunnitteluun ja perheen perustamiseen.

STTK:N Minna Ahtiainen muistuttaa, että hallitusohjelmassa linjataan konkreettisista toimista raskaus- ja perhevapaasyrjinnän estämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteltu muutoksia tasa-arvolakiin kolmikantaisessa työryhmätyössä.

– Valmistellut muutokset ovat mielestämme ihan hyviä, mutta ne eivät mitenkään riitä taklaamaan niitä ongelmia, joita tämä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla tehty määräaikaisuuksia koskeva hanke saa aikaan.

Tasa-arvolakiin ollaan esimerkiksi kirjaamassa työnantajalle kirjallinen selvitysvelvollisuus määräaikaisuuden päättymisen syistä tai palvelussuhteen jatkamatta jättämisen syistä, jos määräaikaisessa palvelussuhteessa oleva on palvelussuhteen aikana ilmoittanut raskaudesta, synnytyksestä tai perheenhuoltovelvollisuudesta. Hallituksen esityksen luonnos on lausuntokierroksella, joka päättyy 8. helmikuuta.

Ahtiaisen mukaan on käsittämätöntä, että toisella hallinnonalalla tehdään ”kosmeettisia muutoksia”, kun samaan aikaan toinen hallinnonala kasvattaa ongelmaa, johon pitäisi päinvastoin kehittää kunnollisia ratkaisuja.

– Väitteet siitä, että hallituskauden aikana olisi tehty jotakin tehokkaita toimia raskaus- ja perhevapaasyrjinnän estämiseksi, eivät pidä paikkaansa.