Viraston tehtäväksi on annettu torjua ulkomaista vaikutusta Unkarin politiikkaan. Käytännössä virastolla on laajat valtuudet tutkia kaikkia toimijoita Unkarin julkisessa elämässä, olipa niillä yhteyksiä ulkomaille tai ei.

Laki kieltää poliittisilta puolueilta, kansalaisjärjestöiltä, tiedotusvälineiltä ja vaaleissa ehdolla olevilta ulkomaisen rahoituksen. Lain rikkomisesta voidaan tuomita jopa kolmeksi vuodeksi vankeuteen. Käytännössä laki siis vaarantaa muun muassa kansainvälisten kansalaisoikeusjärjestöjen toiminnan Unkarissa. Se myös vaikeuttaa entisestään riippumattomien tiedotusvälineiden mahdollisuuksia toimia Unkarissa.

Unkarin pääministeri Viktor Orbán on väittänyt, että länsimaiset hallitukset ja yksityishenkilöt rahoittavat ja ohjaavat hänen vastustajiaan ja että maan suvereniteetin suojelemiseksi tarvitaan tiukempia sääntöjä.

UUSI laki sai jo ehdotuksena osakseen laajaa kritiikkiä, ja arvostelu on vain voimistunut lain säätämisen jälkeen. Saksan Marshall-rahaston unkarilaisen vanhemman tutkijan Daniel Hegediuksen mukaan laki luo täydelliset puitteet uhkailulle, joka todennäköisesti estää kansalaisjärjestöjä hakemasta ulkomaista rahoitusta. Laki on hänen mukaansa uusi merkittävä askel tiellä Unkarin kansalaisyhteiskunnan tuhoamiseksi sekä kansalaisaktivismin ja poliittisen opposition hiljentämiseksi.

EU Observer -verkkolehden haastattelussa marraskuussa unkarilainen EU-parlamentin jäsen Katalin Cseh kuvasi suvereniteetin suojelulakia Orbánin suoraviivaiseksi työkaluksi kriittisten äänien pelotteluun sekä poliittisen opposition vaientamiseen ja rankaisemiseen.

Csehin mukaan laki myös edustaa ”katkeraa ironiaa”, viitaten raportteihin Orbánin omasta sekaantumisesta Puolan ja Bosnia-Hertsegovinan vaaleihin sekä Unkarin sijoituksiin tiedotusvälineisiin Sloveniassa, jossa nationalisti Robert Fico voitti äskettäin vaalit.

– Hallituspuolueen kieroutunut näkemys on, että maassa ei kuluteta lanttiakaan ilman Orbánin täydellistä kontrollia, Cseh sanoi.

Myös Euroopan komissio on kertonut seuraavansa tarkasti Unkarin kehitystä ja uudesta suvereniteettilaista ja sen käytäntöön viemisestä ennakoidaan uutta oikeusvaltiokiistaa Budapestin ja Brysselin välillä.

EUROOPAN unionin poliittisten johtajien huippukokouksessa 14. joulukuuta koettiin yllätys, kun Orbán ei käyttänytkään veto-oikeuttaan Ukrainan EU-jäsenyysneuvottelujen aloittamisesta. Sen sijaan hän poistui Saksan liittokansleri Olaf Scholzin ”ystävällisestä” neuvosta kokouksesta siksi aikaa, että päätös neuvottelujen aloittamisesta saatiin tehtyä muodollisesti yksimielisesti.

Myöhemmin Orbán ilmoitti, että hän ei halunnut olla mukana tekemässä huonoa päätöstä ja Unkarilla on jatkossakin monta kertaa tilaisuus estää Ukrainan jäsenyysneuvottelujen eteneminen.

Virallista tietoa siitä, mitä kaikkea kulissien takana oli tapahtunut ennen Orbánin poistumista kokouksesta ei ole, mutta useiden poliittisten tarkkailijoiden mukaan EU-komission päätös päivää aikaisemmin vapauttaa kymmenen miljardin edestä Unkarilta jäädytettyjä EU-tukia saattoi vaikuttaa asiaan. Varojen vapauttaminen tapahtui vastoin EU-parlamentin kantaa.

Oikeusvaltiorikkomusten vuoksi Unkarilta oli jäädytetty yhteensä noin 31 miljardin edestä erilaisia EU-tukia. Pidättäminen perustuu EU:n oikeusvaltioperiaatteen ehtojen noudattamista koskevaan mekanismiin, jolla virallisesti valvotaan, että EU:n myöntämiä ei väärinkäytetä. Unkari on saanut useita langettavia tuomioita muun muassa EU:n rahoittamien investointien ohjaamisesta kilpailutussääntöjen vastaisesti Orbánin lähipiirin omistamille yrityksille.

Seuraavana päivänä, 15. joulukuuta Unkari palasi kuitenkin tuttuun Venäjää myötäilevän häirikön rooliinsa torppaamalla yksimielisyyttä vaatineen 50 miljardin euron pitkäaikaisen tukipaketin Ukrainalle. Orbán on vaatinut tuen ehtona kaikkien loppujenkin oikeusvaltiorikkomusten takia jäädytettyjen 21 miljardin euron EU-tukien maksamista. Muu Eurooppa, mukaan lukien 14. joulukuuta Brysselissä Suomen pääministeri Petteri Orpo (kok.), on käytännössä yksituumaisesti todennut, ettei Unkarin kiristykseen aiota suostua.

VIKTOR Orbán oli ensimmäisen kerran Unkarin pääministeri vuosina 1998-2002. Hän palasi pääministeriksi 2010 ja on ollut virassaan siitä lähtien, mikä tekee hänestä nykyisen EU:n pitkäaikaisimman pääministerin. Varsinkin nykyisellä kaudellaan Orbán on johdonmukaisesti keskittänyt valtaa itselleen ja omalle kansallismieliselle Fidesz-puolueelleen.

Ennen suvereniteettiviraston perustamista edellinen merkittävä siirto vallan sementoimiseksi Fideszille tapahtui 2021, kun Unkarin valtion omistamat yliopistot muutettiin säätiöiksi, joiden valvontaelimet täytettiin Fideszin kannattajilla. Laki säädettiin perustuslakina, jotta sitä ei voitaisi muuttaa edes siinä tapauksessa, että puolue menettäisi enemmistönsä Unkarin parlamentissa.

Orbán ihailee avoimesti Venäjän ja Kiinan autoritäärisiä järjestelmiä ja pitää niitä parempina vaihtoehtoina eurooppalaiselle liberaalille demokratialle.

Kirjoittaja on Brysselissä asuva toimittaja.