Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan neuvotteluissa ollaan jo pitkällä, mutta viimeisissä asioissa voi vielä mennä aikaa.

– Se ottaa sitten sen ajan, minkä se ottaa. Valmistauduttu on kaksipäiväiseen riiheen.

Keskeistä Orpon mukaan on panna toimeen hallitusohjelman ja viime kevään kehysriihen päätöksiä.

Orpo sanoi olevansa luottavaisella mielellä. Hänen mukaansa asioita on viety hyvällä hengellä läpi.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoi allekirjoittavansa sen, mitä Orpo sanoi.

– Tärkeintä on panna täytäntöön niitä päätöksiä, joita me olemme jo tehneet. Nyt ei ole sen aika, että neuvotellaan uusista säästötoimenpiteistä tai mistään muista kokonaisuuksista, Purra totesi.

REAALITALOUDEN tilanteessa on Purran mukaan pieniä valopilkkuja.

– On aivan selvää, että pelkästään hallituksen päätöksin tätä kokonaisuutta ei korjata, vaan me tarvitsemme talouskasvua. Me tarvitsemme sitä, että meidän vientimarkkina lähtee vetämään. Me tarvitsemme sitä, että kansainvälinen tilanne talouden osalta muuttuu positiivisempaan suuntaan.

– Neuvottelut tähän asti ovat menneet hyvässä hengessä. Olen luottavainen siihen, että tämän päivän jälkeenkään me emme ole riidoissa, vaan ehkä jopa jo maalissa, Purra sanoi ennakoiden siis, että riihi saattaisi kestää vain vuorokauden.

Opetusministeri Anders Adlercreutzin mukaan aina on pientä säätöä ja neuvoteltavaa, mutta neuvottelut ovat edenneet hyvässä hengessä.

– Nyt fokus on kohti niitä pieniä valopilkkuja, joista Riikkakin puhui. Pyrimme tarttumaan niihin, luomaan kasvun edellytyksiä.

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) nosti alkupuheenvuorossaan esiin myös kehysriihessä sovittua kasvupakettia.

– Tällaisessa haasteellisessa taloudellisessa tilanteessa pidän myöskin erittäin tärkeänä, että me edelleenkin pystymme hallitusohjelman mukaisesti työn ja yrittämisen linjaa tukemaan, samoin myös lasten, nuorten, perheiden ja koulutuksen asemaa, Essayah lisäsi.

PÄÄMINISTERI Orpo kertoi, että puheenjohtajat istuivat eilisen päivän ja ratkoivat keskeneräisiä asioita. Puheenjohtajapöytään jäi tällekin päivälle neuvoteltavaa, mutta Orpo ei mennyt yksityiskohtiin.

MTV uutisten eilisen uutisen mukaan Purra olisi sekaantunut opetus- ja kultturiministeriön sisäisiin säästöpäätöksiin ja vastustanut ammatillisesta koulutuksesta leikkaamista.

STT kertoi eilen, että opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) tontille kaavailtuja leikkauksia ollaan sen tietojen mukaan kohdentamassa jonkin verran uudelleen. Esimerkiksi kulttuuriin ei olisi kohdistumassa niin suuria leikkauksia kuin valtiovarainministeriö (VM) on budjettiehdotuksessaan esittänyt.

Valtiovarainministeriö esitti ehdotuksessaan opetus- ja kulttuuriministeriön budjettiin 50 miljoonaa euroa vähemmän rahaa kuin ministeriö itse.

Orpo totesi aamupäivän tiedotustilaisuudessa, että valtiovarainministeri on tehnyt työtään ja tehnyt valtiovarainministeriössä virkavalmisteluna oman pohjaesityksensä.

– Ei tässä ole senkaltaista draamaa missään näkynyt, mitä on voinut ulkopuolisen keskustelun perusteella veikata.

Opetusministeri Adlercreutz pyrki myös toppuuttelemaan keskustelua ja sanoi, että on ihan normaali prosessi, että tulee budjettiesitys ja siitä neuvotellaan yrittäen päästä yhteiseen näkemykseen.

– Ei tällä ole jotenkin toisistaan hirveästi poikkeavia positioita, vaan yritetään päästä yhteisymmärryksessä eteenpäin ja epäilemättä päästäänkin.

– Sen jälkeen, kun meillä on budjettiriihen päätös budjettikirjasta, se on yhteinen päätös ja sitä kohti tehdään työtä.

RIIKKA Purra puolestaan sanoi, että valtiovarainministerin puuttuminen budjettiin on ”business as usual”.

– Se on normaalia toimintaa, johon valtiovarainministerin tehtävä ja oikeudet ulottuvat. Asioista neuvotellaan, niissä säädetään ja tänäänkin tai huomenna, kun me maaliin tulemme pääsemään, nähdään, että myös muut ministerit kuin valtiovarainministeri puuttuvat budjettiin.

Orpon mukaan ”joku on ylireagoinut hyvin voimakkaasti”.

Opetus- ja kulltuuriministeriön leikkausten uudellenkohdentamiseen palattiin vielä tiedotustilaisuudessa myöhemmin uudestaan.

Purra sanoi, että ministeriöt ovat tehneet omia ehdotuksiaan. Osa on pohjissa sellaisenaan, osasta on neuvoteltu, osa on uudelleenkohdistettu, osaa ei oltu neuvoteltu loppuun siinä vaiheessa, kun ministeriöt ehdotuksiaan antoivat.

– Toisaalta esimerkiksi näissä toimintamenosäästöissä ministeriöillä on ollut aikamoinen mandaatti itsellään asettaa niitä sinne momenteille. Taas sitten isommissa asioissa niistä on haluttu neuvotella laajemmalla joukolla. Kuten sanoin, mitään uusia säästöjä ei ole tulossa. Eli mikäli näitä kohdennetaan uudella tavalla, ne kohdistuvat niille momenteille, joissa jo muutenkin on jotakin.

– Jos jokainen eroavaisuus esityksen välillä kehystetään ikään kuin riidaksi, konfliktiksi, tulisi paljon kirjoitettavaa vuoden mittaan. Tämä on normaali prosessi ja päästään varmaan yhteisymmärrykseen, Adlercreutz jatkoi.

HALLITUKSELTA odotetaan myös kasvutoimia kuten infrapakettia. Orpon mukaan niitä hankkeita voidaan käynnistää, jotka ovat valmiit. Näin ollen esimerkiksi Länsirata ei ole vielä pöydällä.

Hän puolusti valtion omaisuuden myymistä ja rahan ohjaamista infrahankkeisiin sillä, että se parantaa yhteiskunnan logistiikkaa. Sillä on hänen mukaansa myös suhdanteeseen sopiva työllistävä vaikutus.

Purra kuvasi infrapakettia tasapuoliseksi ympäri Suomen.

Valtiovaraiministeriön tuorein, vielä julkaisematon talousennuste on ollut budjettiriihessä käytössä. Purralla ei vaikuttanut olevan kovin myönteistä kerrottavaa ennusteesta.

– Olen aiemmin yleisesti kommentoinut sitä, että pöydälleni ei ole vielä koskaan tuotu lukemia, jotka olisivat yllättäneet positiivisesti, valitettavasti ei tälläkään hetkellä näin käynyt.

Keskusteluun nousi myös julkisen talouden alijäämä ja siihen liittyvät EU-säännöt. Suomi saattaisi joutua EU:n alijäämämenettelyyn, jos alijäämä ei pysy tänä vuonna 3,5 prosentissa ja ensi vuonna 3:ssa. Kesäkuussa VM ennusti pientä ylitystä kummankin luvun osalta. Uusinta VM:n ennustetta Purra ei tältä osin avannut.

Alijäämäluvut ovat Purran mukaan huolestuttavia, jos niitä verrataan EU:n finanssipoliittisiin säästöihin.

Purra totesi kuitenkin, että EU-komissio pitää merkittävänä sitä, että Suomessa on sovittu 9 miljardin sopeutustoimista.

Purra nosti esiin myös sen, että hallitusohjelmassa on kirjaus velkasuhteen vakauttamisesta 2027 tasossa.

– Siitä me tietenkin pidämme kiinni.

Tarvittaessa hallituksella on valmius lisäsäästöihin, mutta niistä ei siis neuvotella nyt.

Suurin ongelma Purran mukaan tällä hetkellä on hyvinvointialueiden talous.