Mäkysen mukaan kokoomuksen kaavailema indeksijarru tarkoittaisi jopa 10 000 henkilötyövuoden vähentämistä hyvinvointialueilta vaalikauden kuluessa.

Kokoomuksen talousohjelmassaan esittelemällä indeksijarrulla tavoitellaan miljardin euron säästöjä valtiontalouden indeksisidonnaisiin menoihin. Indekseillä korotetaan menoja automaattisesti kustannusten noustessa. Tällaisia menoja ovat muun muassa sosiaaliturvaetuudet, eläkkeet, yliopistojen ja muun koulutuksen rahoitus, kuntien ja hyvinvointialueiden rahoitus sekä puolustusmenot.

– Näistä kokoomus on sulkenut pois leikkaukset eläkkeisiin, koulutukseen ja puolustukseen. Jäljellä on siis käytännössä enää sosiaaliturva ja hyvinvointialueiden rahoitus, kun kuntien valtionosuudetkin kohdistuvat nykyään suurimmilta osin koulutukseen. Puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo kuitenkin kiemurtelee ja välttelee kertomasta, ulottaisiko kokoomus indekseistä leikkaamisen sote-palveluihin. Suomalaiset ansaitsevat selvän vastauksen tähän erittäin tärkeään kysymykseen ennen vaaleja, Mäkynen sanoo tiedotteessaan.

– Jos kokoomus tavoittelee vaalikauden aikana indeksijarruilla miljardin säästöjä, tarkoittaisi se HVA-indeksin laskemista vuosittain 2,6 prosentista noin 1 prosenttiin. Vuonna 2024 tämä tarkoittaisi 4000 henkilötyövuotta vähemmän ja vaalikauden aikana yli 10 000 henkilötyövuotta vähemmän.

MÄKYNEN toteaa, että hyvinvointialueilla sote-henkilöstöä on yhteensä noin 215 000. Tilastokeskuksen mukaan yhden sairaanhoitajan kokonaisansio sivukuluineen on 53 229 euroa ja noin 30-paikkaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikön yhden paikan kustannus on noin 70 000 euroa.

– Vaalikauden aikana indeksien jarrutuksella lakkautettaisiin esimerkiksi siis noin 8500 paikkaa, tai 33 sote-keskusta noin 20 000 asukkaan kunnissa, Mäkynen laskeskelee tiedotteessaan.

– Työvoimavaltaisella, ja jo nyt henkilöstöpulasta kärsivällä alalla leikkaaminen indekseistä vaarantaisi hoitotakuun toteutumisen, ja uhkaisi potilasturvallisuutta, sillä leikkauksia soteen ei voitaisi toteuttaa irtisanomatta henkilöstöä. Kokoomuksen linja tulisi näkymään kiireettömien leikkausten perumisena ja hoitovelan pahentumisena. Edessä olisi äkkijarrutukset, yt-neuvottelut ja kovat leikkaukset ihmisille elintärkeisiin palveluihin, vaikka vain puolet indeksijarrusta ulotettaisiin soteen. Jos taas koko miljardi leikattaisiin pelkästään sosiaaliturvasta, se kohdistuisi täysin mahdottomalla tavalla kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin, perusetuuksilla inflaation kourissa jo nyt sinnitteleviin ihmisiin, Mäkynen toteaa.

Mäkynen vertaa kokoomuksen puheita puolueen vuoden 2015 koulutuslupauksiin.

– Ne petettiin törkeällä tavalla heti vaalien jälkeen. Tällä kertaa tuhotaan sote-uudistuksen mahdollisuudet järjettömillä leikkauksilla, mutta sitä ei haluta kertoa ennen vaaleja. Nyt on aika antaa hyvinvointialueille mahdollisuus toteuttaa uudistuksen tavoitteita, ei viedä pohjaa niiltä leikkaamalla. Myös median tulisi pitää huoli siitä, että Petteri Orpo ei pääse juoksemaan karkuun näitä kysymyksiä, Mäkynen sanoo.

KOKOOMUKSEN puoluevaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Heikki Autto pitää Mäkysen kritiikkiä älyllisesti epärehellisenä.

– SDP:n eväät alkavat selvästi olla syöty. Mäkynen syyttää kokoomusta leikkauksista, vaikka kyse on pelkästään menokasvun hillinnästä, joka on myös SDP:n tavoite. Suosittelen Mäkyselle oman puolueen ehdotuksiin tutustumista, Autto vastasi Mäkyselle omassa tiedotteessaan.

Autton mukaan indeksijarru tarkoittaa terveyttä edistäviä toimenpiteitä eikä leikkausta olemassa olevaan rahoitukseen. Auton mukaan indeksijarrulla ainoastaan hillitään kustannusten kasvua.

– Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden turvaamisen kannalta on välttämätöntä hillitä julkisten menojen voimakasta kasvua. Kaikki puolueet ovat ilmoittaneet tavoittelevansa julkisen talouden tasapainoa, mutta käytännön tasolla suurimmalla osalla puolueista ei ole uskottavuutta. Mäkysenkin kannattaisi palata piirustuspöydälle ja pyrkiä uusiin esityksiin oman puolueen talouspolitiikan uskottavuuden palauttamiseksi, Autto sanoo.