Talouskasvumme ylsi viime vuonna yli kolmen prosentin, ja tänä vuonna talouden näkymät ovat Orpon mukaan edelleen vahvat. Valtiovarainministeriön joulukuun ennusteen mukaan talouskasvu jatkuu tänä vuonna 2,4 % verran. Orpo vihjasi, että valtiovarainministeriön ennuste tarkentunee.

– Tuskin ainakaan alaspäin.

Orpon mukaan Suomessa on tulevina vuosinakin tavoiteltava kokonaisveroasteen laskemista, ja kevennykset on kohdistettava työn ja yrittäjyyden verotuksen keventämiseen. Työn verotusta on Orpon mukaan kevennettävä kaikissa tuloluokissa.

Orpo totesi, että verotuksen uudistamisessa on otettava huomioon myös ilmasto- ja ympäristönäkökulmat. Hän nosti jälleen esiin muoviveron ja kertakäyttöisten muovituotteiden kiellon pohtimisen.

Medialle Orpo sanoi puheensa jälkeen, että muoviveron ohella eri ympäristöverot, päästöt ja energiaverotus voisivat olla veronkorotusten kohteina. Varallisuusvero ei ole Orpon mukaan missään muodossa hallituksen pöydällä.

Varainsiirtoverosta on puhuttu paljon viime aikoina. Se haittaa työvoiman liikkuvuutta.

– Kun sen verokertymä on muistaakseni noin 800 miljoonaa euroa vuodessa, on selvää, että siinä ei kovin nopeita muutoksia pystytä tekemään. Tämä otetaan osaksi pidemmän aikavälin pohdintaa, Orpo sanoi ja lisäsi, ettei mitään radikaaleja muutoksia hallitukselta ole ainakaan luvassa.

Orpo selitti jälleen myös sitä, että yrityksen verottaminen on kiristymässä vastoin hallitusohjelmaa. Tähän ovat johtamassa muuttuvat korkovähennysrajoitukset. Sipilän hallitusohjelman mukaan verotusta kehitetään niin, että yrittäminen, omistaminen ja investoiminen ovat nykyistä kannattavampaa. Orpo myönsi kuitenkin, että vastoin lupausta yritysten verotus on kiristymässä.

– Kotimaisin toimin emme ole kiristämässä yritysten verotusta. Tämä tulee EU:n korkorajoitusdirektiivin myötä tämä tiukennus korkovähennysoikeuksiin. Siinähän tavoitteena on veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun estäminen. Se tulee kiristämään kieltämättä laskennallisesti 30–40 miljoonaa euroa suomalaisten yritysten verotusta, mutta se tulee koskemaan oikeastaan vain ja ainoastaan erittäin suuria kansainvälisiä yrityksiä.

Pk-yrityksen tasolla muutos ei Orpon mukaan vaikuttaisi.

– Kun on pieni osa, jotka pitäisi saada kuriin aggressiivisesta haitallisesta verosuunnittelusta niin jos me lataamme sinne oikein kovat kriteerit, se tulee vaikeuttamaan merkittävällä tavalla taas sen suurimman osan eli rehellisten suomalaisten veroa maksavien yritysten rahoituksen saantia ja hintaa. Siksi tämä balanssi pitää löytää.

– Mielestäni ne, jotka nyt huutavat kaikkien tiukimpien rajausten, joihin direktiivi antaisi myöten, perään, he eivät ole kovin vastuullisia suomalaisen työllisyyden ja talouskasvun näkökulmasta, koska suomalaisen yrityksen rahoituksen hinta tulisi silloin nousemaan, Orpo sanoi.