-  Haluamme nähdä tämän niin, että kun me kevennämme samaan aikaan kaikkien palkansaajien verotusta, jokainen voi sitten, kun käteen jää enemmän rahaa, tehdä itse valinnan, hän sanoi pääministerin haastattelutunnilla Ylen Radio Suomessa sunnuntaina.

Hallitus päätti keskiviikkona päättyneessä puoliväliriihessään keventää ansiotulojen verotusta.

Ilta-Sanomat uutisoi valtiovarainministeriön laskelmista, joiden mukaan esimerkiksi ammattiliittoon kuuluvilla pienituloisilla ay-jäsenmaksujen verovähennyksen poisto syö ansiotuloverotuksen kevennyksen vaikutuksen nettotuloihin lähes kokonaan.

Orpon mukaan palkansaajien näkemykset ovat hallitukselle äärettömän tärkeitä, mutta palkansaajajärjestöjen politiikka on ”asia erikseen”. Hänen mukaansa palkansaajajärjestöjen on huolehdittava, että niiden toiminta on niin vetovoimaista, että palkansaajat haluavat liittyä liittoihin.

ORPO PERUSTELI muutoinkin hallituksen puoliväliriihessä tehtyjä suuria vero- ja muita uudistuksia.

-  Kyllä, tähän liittyy riskiä, mutta suurempi riski on olla tekemättä mitään.

Orpon mukaan toimilla tähdätään siihen, että velkaantuminen lähtee laskuun, työllisyys kohenee, Suomen talouden tilanne paranee ja bruttokansantuote kasvaa.

-  Näillä päätöksillä painamme velkasuhteen tulevina vuosina EU:n haluamalle uralle.

HALLITUS PÄÄTTI puoliväliriihessään myös niin sanotusta ”siltarahoituksesta”. Tässä on kyse siitä, että ainakaan heti veronkevennykset eivät rahoita itse itseään.

Tätä paikkaamaan hallitus päätti ottaa Valtion eläkerahastosta noin miljardi euroa vuonna 2027. Orpolta kysyttiin, minkä takia puuttuvaa rahaa ei otettu yksinkertaisesti lainana markkinoilta.

-  Lainan määrä alkaa olla hyvin kriittisillä tasoilla, ja korkomenot pelkästään valtion lainasta ovat jo yli kolme miljardia vuodessa, Orpo vastasi.

Hän sanoi myös, että kaikki hallitukset ovat käyttäneet valtion omaisuutta ja tasetta erilaisiin investointeihin.

-  Toiseksi me haemme potkua sille, että me saamme talouden käänteen aikaan. Rytmin muutos.

Orpo sanoi, että Valtion eläkerahastosta ei voida kuitenkaan ottaa ”määräänsä enempää”, kun häneltä kysyttiin, voisiko sieltä ottaa rahaa myös esimerkiksi suurentuvien puolustusmenojen kattamiseen.