Vaikka Venäjän varoihin ei päästy muun muassa Belgian, Ranskan ja Italian vastustuksen vuoksi suoraan käsiksi, oli kokouksen lopputulos Ukrainan kannalta myönteinen.

EU-johtajat myönsivät Ukrainalle 90 miljardin euron lainan vuosille 2026-2027. EU-budjettia vastaan otettuun lainaan osallistuu 24 jäsenmaata. Pois jättäytyivät Unkari, Slovakia ja Tsekki.

Orpon mukaan malli oli ainoa, jolla Brysselin viime viikon kokouksesta saatiin ulos Ukrainan tarvitsemat rahat.

– Jos sitä ratkaisua ei olisi tullut, Ukraina ei tänään neuvottelisi rauhasta vaan antautumisesta.

VIELÄ torstaina iltapäivällä EU-kokouksessa oli Orpon mukaan hyvin vahvana käsitys, että neuvottelut liittyvät siihen, mihin pitikin eli Venäjän jäädytettyihin varoihin perustuvaan sotakorvauslainaan. Belgian ja komission yhteinen ehdotus lainan ehdoista koettiin kuitenkin laajasti ongelmalliseksi.

– Siinä oli muun muassa uncapped-sana, joka tarkoitti rajatonta riskien jakamista, joka todettiin myös Suomen puheenvuorossa mahdottomaksi.

EU:n budjettia vastaan otettava yhteisvelka ei ollut pöydällä, koska se olisi yleisen käsityksen mukaan edellyttänyt jäsenmaiden yksimielisyyttä tilanteessa, jossa muun muassa Unkari oli etukäteen ilmoittanut kielteisen kantansa.

– Sitten pöytään tuotiin joidenkin jäsenmaiden toimesta ajatus siitä, että jos tehdään kuitenkin hybridimalli, johon sitten Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja tarttui.

Jäädytetyistä varoista päätettiin luoda perälauta, joka toimisi tilanteessa, jossa Venäjä kieltäytyisi tulevaisuudessa maksamasta sotakorvauksia. Uutta ratkaisua kutsuttiin käänteiseksi sotakorvauslainaksi.

– Olin yhteydessä yöllä ratkaisun hetkinä eduskuntaan eli suuren valiokunnan puheenjohtajaan. Todettiin, että tämä on Suomen kantojen mukainen.

Vaikka oppositiossakin tuetaan Ukrainaa, siellä on samalla hämmästelty millä mandaatilla Orpo Suomen kannan yön neuvotteluissa lukitsi.

Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen kävi kertomassa kokouksen jälkeen oman näkemyksensä.

– Tämä on lyhyt lausunto. Piti tulla sotakorvauslaina, tulikin yhteisvelka. Vaikka Ukrainaa pitää auttaa, niin ei tästä nyt kovin suuri tyylipisteitä voi antaa, Kaikkonen sanoi.

Orpo oli huonoista tyylipisteistä samaa mieltä mutta jakoi niitä Suomen sijasta laajemmin koko EU:lle. Valtuuksiensa hän katsoi päätökseen riittäneen.

– Mandaatti riitti tähän ja varmistin sen yöllä tekemälläni soitolla valiokunnan puheenjohtajalle, Orpo vastasi.

Pääministeri ei allekirjoittanut myöskään hallituksen kakkospuoluetta johtavan valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) kritiikkiä, jonka mukaan yhteisvelka on valtava epäonnistuminen. Orpo painotti, että ykköstavoite, eli Ukrainan rahat, saatiin kasaan.

– Epäonnistuminen on se osuus, mitä Purran ajattelen tarkoittavan, että näitä jäädytettyjä varoja ei otettu ensisijaisesti käyttöön.

TALOUSHISTORIAN professori Jari Eloranta piti STT:n haastattelussa EU-huippukokouksen lopputulosta unionin sisäisen hajaannuksen ja sotaväsymyksen ilmentymänä. Orpo myönsi, ettei ratkaisua voi pitää ihanteellisena.

– Eiköhän sen jokainen näe, että Eurooppa ei toimi nyt parhaalla mahdollisella tavalla tässä tilanteessa.

Myöskään Unkarin, Slovakian ja Tsekin poisjäänti ei ollut Orpon mukaan hyvä asia.

– Unkarin käyttäytyminen viime aikoina niin tässä asiassa kuin muutenkin muun muassa siitä kuka aloitti sodan ovat uskomattomia.

Ratkaisu heijastelee myös unionin sisällä olevaa erilaista suhtautumista yhteisvelkaan. Toisille maille se oli Orpon mukaan vaihtoehtona helpompi kuin jäädytettyjen varojen käyttö.

– Oletettavaa on myöskin, että Ranskalle ja Ranskan presidentille tämä ratkaisu on omassa maassaan läpi vietävissä ja helpompi.

– Ei tämä ollut kyllä nyt hyvä prosessi Euroopalta, Orpo sanoi.

SUUREN valiokunnan puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén (kok.) kiitteli Suomen laajapohjaista näkemystä Ukrainan tukemisesta. Orpo varmisti mandaattinsa torstaina ja perjantain välisenä yönä nimenomaan Siréniltä.

– Me kävimme pääministerin kanssa läpi tämän tilanteen ja myöskin tilanteen suhteessa siihen, mikä se Suomen kanta oli, siis valtioneuvoston kanta, jota suuri valiokunta tuki. Katsottiin, että se siihen kantaan mahtuu ja näin toimittiin, Sirén sanoi.

Ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) huomautti, että eduskunnan valtioneuvostolle antamassa neuvottelumandaatissa oli toissijaisena yhteisvelka mutta sen katsottiin edellyttävän jäsenmaiden yksimielisyyttä.

– Tässä välissä tapahtui se, että EU:n komissio ja EU-neuvoston asiantuntijat löysivät luovan tulkinnan, että myös tässä tiivistetyn yhteistoiminnan menettelyssä voidaan päättää tällaisesta rahoitusjärjestelystä, yhteisestä velasta niiden maiden kesken, jotka siihen osallistuvat, Koskinen sanoi.

PÄÄMINISTERI toimi Koskisen mukaan mandaattinsa rajoissa hieman horsmat heiluen, vaikka varsinainen eduskunnan kannanmuodostus hänen mukaansa kuulukin suurelle valiokunnalle.

– Se (eduskunnan mandaatti) on tietysti tulkinnan varaista juuri sen takia, että siihen tuli tämä uusi oikeudellinen ratkaisumalli EU:n puolelta, jota ei pidetty aikaisemmin sisällä näissä vaihtoehdoissa, koska se olemassaoloa ei tiedetty.

Toisin sanoen oppositiossa oli mielellään nähty, että eduskunnan näkemystä olisi kysytty Siréniä laajemmalta joukolta.

– Varmaan siinä laajempikin konsultointi olisi ollut tarpeen. Ja hyvä olisi tietysti ollut, että olisi etukäteen ollut tieto tällaisista uusista vaihtoehdoista, mihin olisi voitu ottaa myös muiden eduskunnan ryhmien puolelta kantaa.

Myös Koskinen piti kuitenkin ensisijaisena, että Ukraina saa tarvitsemansa rahat.

– Tapa millä se varmistetaan on sitten toissijainen.