Orpo puhui Tukholmassa yhteisessä tiedotustilaisuudessa Ruotsin pääministerin Ulf Kristerssonin kanssa.

Maanantaina kerrottiin, että Ruotsi on valmis ottamaan johtovastuun eli niin sanotun kehysvaltioroolin Suomeen perustettavissa Naton eteentyönnetyissä maavoimajoukoissa (Forward Land Forces, FLF).

Orpon mukaan kyse on siitä, että Nato liittokuntana suunnittelee ja rakentaa uusien jäsenmaidensa Suomen ja Ruotsin puolustusta.

Orpon mukaan kyse on siitä, että on osoitettu joukko-osastoja, jotka puolustavat tarvittaessa Suomea. Ruotsilla on johtorooli, mutta myös muut Nato-maat osallistuvat.

Suomen ja Ruotsin hallitukset järjestivät maanantaina yhteiskokouksen Tukholmassa. Yhteistapaamisen tarkoituksena on tiivistää maiden välistä yhteistyötä entisestään. Hallitukset hyväksyivät julkilausuman, jonka tavoitteena on vahvistaa maiden välistä yhteistyötä pohjoismaisella tasolla sekä EU:ssa ja Natossa.

Orpo sanoi tiedotustilaisuudessa, että Suomen näkökulmasta yhteistyön tiivistäminen on erityisen tärkeää myös siksi, että Suomen itäpuolella on käytännössä ”muuri”, koska raja on kiinni liikenteeltä ja tavaroilta.

- Sen takana on vihamielinen maa, joka aiheuttaa meille turvallisuusongelmia konkreettisesti.

RUOTSIN puolustusministeri Pål Jonson kertoi aiemmin maanantaina, ettei Ruotsin johtovastuusta ole vielä hallituksen virallista päätöstä, mutta asiaan suhtaudutaan myönteisesti.

- Meille on kunnia, että pyysitte meitä tähän, Jonson sanoi suomalaiskollegalleen Antti Häkkäselle (kok.) yhteisessä lehdistötilaisuudessa Tukholmassa.

Jonson korosti, että hanke on vielä alkuvaiheessa ja edellyttää keskusteluja niin Ruotsin parlamentin kuin muiden Nato-liittolaisten kanssa. Yksityiskohdat esimerkiksi joukon koosta ja siihen mukaan tulevista kansallisuuksista selviävät myöhemmin.

- Tämä FLF-osallistuminen alkaa Suomessa aluksi esikuntaupseereiden (lähettämisellä) ja lisääntyneenä harjoitteluna, Jonson ennusti.

Häkkäsen mukaan on monia syitä siihen, miksi Suomi pyysi kehysvaltiorooliin nimenomaan Ruotsia.

- Meillä on sama turvallisuusympäristö, joten on hyvin luonnollista, että läheisin ystävämme on kehysvaltio, Häkkänen sanoi.

Jonsonin mukaan kaikki perustuu Suomen ja Ruotsin pitkään jatkuneeseen syvään puolustusyhteistyöhön, johon tulee nyt mukaan uusi Nato-kerros.

Suomeen perustettava Naton maavoimien alaesikunta on nyt puheena olevista FLF-joukoista erillinen hanke.

HÄKKÄSEN mukaan uusi eteentyönnetty FLF-joukko voi tulla paikalle ja lisätä harjoittelua jo turvallisuustilanteessa, joka on kiristynyt, mutta ei vielä täytä Naton yhteisen puolustuksen viidennen artiklan aktivoimisen edellytyksiä.

- Viidennen artiklan tarkoittamaa toimintaa varten on sitten eri puolustussuunnitelmat, Häkkänen sanoi.

Ruotsin johtavasta roolista kertoi jo aiemmin aamulla Svenska Dagbladet -lehti useisiin puolustuslähteisiin viitaten. Sen mukaan uuteen joukkoon kuulunee sotilaita myös muista Nato-maista kuin Suomesta ja Ruotsista.

Lehden lähteiden mukaan pohjoisen joukon tarkoituksena on antaa Suomelle mahdollisuus keskittyä paremmin maan eteläisempien alueiden puolustukseen.

- Jos Suomi olisi yksin, heidän pitäisi priorisoida Helsinkiä. Mutta muiden maiden, kuten Ruotsin, tuen avulla he voivat puolustaa myös pohjoista paremmin, sanoo yksi lähteistä Svenska Dagbladetille.

Ruotsalaislehden uutisesta kertoi Suomessa aiemmin Ilta-Sanomat.

Svenska Dagbladetin mukaan Ruotsi lähettää Suomeen 20-50 upseeria pysyvästi uuden joukon esikuntaan. Todennäköisesti ruotsalaisia tulee Suomeen Pohjois-Ruotsista, missä sotilaita on jo koulutettu vastaaviin olosuhteisiin, lehti kirjoittaa.

VASTAAVA Ruotsin ja Suomen hallitusten kokous on järjestetty aiemmin Hämeenlinnassa Matti Vanhasen (kesk.) hallituskaudella vuonna 2009.

Orpo sanoi tiedotustilaisuudessa, että täytyy pitää huoli siitä, ettei seuraava vastaava tapaaminen ole 15 vuoden päästä.

- Minusta meidän pitäisi tavata joka neljäs vuosi, sanoi Orpo.

Tapaamisen yhteydessä Tukholmassa kullakin ministerillä on oman vastinparinsa kanssa myös erillistä ohjelmaa, kuten vierailuja oman toimialansa kohteisiin.

Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.), sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) ja liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist (r.) ruotsalaiskollegoineen puolestaan vierailevat Rinkebyn lähiössä. Adlercreutz käy paikallisessa koulussa, Juuso ja Bergqvist perhekeskuksessa.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.), liikenne-, viestintä- ja sisäministeri Lulu Ranne (ps.) ja oikeusministeri Leena Meri (ps.) vierailevat Tukholman satamissa keskustelemassa muun muassa rajaturvallisuudesta.

Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) puolestaan osallistuu Ukrainan tukemista ja maan euroatlanttista integraatiota käsittelevään paneelikeskusteluun.

STT /Maiju Ylipiessa, Niilo Simojoki, Emmi Tilvis

Uutista päivitetty alkuperäistä huomattavasti laajemmalla STT:n juttuversiolla kello 17.31.