- Yhteislainavaihtoehtoa ei käytännössä mielestäni ole, koska se vaatii yksimielisen päätöksen — en halua käydä sitä keskustelua edes, vaan nyt keskitytään tämän ratkaisun aikaansaamiseen, koska tämä on ainut realistinen vaihtoehto, hän sanoi.

Orpo myönsi, että tilanne haastaa EU:ta. Hänen mukaansa tämän aamun keskusteluissa ratkaisun löytämisessä ollaan hyvin lähellä, mutta hän sanoi, ettei voi luvata, että valmista saadaan.

- EU:n tulisi nyt käyttää se pelitila, joka sillä on ja näyttää omaa vahvuuttaan.

Keskiviikkoiltana neuvottelut olivat STT:n tietojen mukaan yhä vaikeassa tilanteessa. Venäläisvaroista valtaosaa hallinnoiva Belgia ei ole edelleenkään lämmennyt niiden käyttöönotolle.

Myös Italia, Malta, Bulgaria ja Tshekki ovat viestineet, että ne ovat halukkaita etsimään vaihtoehtoja sotakorvauslainalle. Unkari ja Slovakia ovat suhtautuneet asiaan jo alun perin nihkeästi.

BELGIAN pääministeri Bart De Wever ei ole valmis tukemaan sotakorvauslainaa ennen kuin muut EU-maat tarjoavat merkittävät taloudelliset suojaukset, jotka turvaavat Belgian Venäjän vastatoimilta. Näihin Belgian huoliin EU:ssa on etsitty ratkaisua koko syksyn ajan.

Korkea EU-virkamies kertoi torstaina, että Belgia vaatii muilta jäsenmailta muun muassa rajattomia takuita. Käytännössä tämä tarkoittaa, että muiden EU-maiden antamille takuille ei tulisi asettaa ylärajaa, jotta suoja kattaisi kaikki mahdolliset skenaariot eli myös sotakorvauslainan nimellisen arvon ylittävän osuuden.

Pääministeri Orpon mukaan Suomen kanta on se, että lainan takausvastuiden täytyy olla rajatut ja ratkaisu on tältä pohjalta löydettävissä.

- Mutta noin yleisesti ottaen, jos neuvotteluissa tänään tai huomenna tulee jotain, missä Suomen kantoja pitää tarkistaa, niin silloin olen tietenkin normaalijärjestyksessä yhteydessä suureen valiokuntaan, hän sanoi.

Takausvastuuta pidetäänkin nyt virkamieslähteiden mukaan keskeisenä kysymyksenä lainalle. Epävirallisten tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että 15-20 jäsenmaata on ilmoittanut olevansa valmiina takaamaan lainaa. Käytännössä esimerkiksi Ranskan ja Italian kaltaiset suuret jäsenmaat olisi ehdottomasti saatava tukemaan lainan takaamista, mutta maiden kanta on vielä epäselvä.

Belgia haluaa varmistaa, että EU kykenee maksamaan varat heti takaisin Venäjän keskuspankille, jos sellaiseen tilanteeseen ajauduttaisiin. Käytännössä näin voisi käydä, mikäli Venäjä-vastaiset pakotteet syystä tai toisesta raukeaisivat.

Tämä riski on kuitenkin selkeästi pienentynyt sen jälkeen, kun jäsenmaat päättivät viime viikolla, että jäädytetyt venäläisvarat pysyvät toistaiseksi EU-alueella. Tämä on vähentänyt huolta siitä, että esimerkiksi pakotteiden kaatamisella jatkuvasti uhannut Unkari voisi blokata pakotteiden jatkoon.

LISÄKSI Belgia haluaa, että kaikki jäsenvaltiot, joissa sijaitsee jäädytettyjä venäläisvaroja, ottavat ne käyttöön Ukrainan hyväksi. Vaikka valtaosa jäädytetyistä varoista sijaitsee Belgiassa, niitä on myös muissa jäsenmaissa.

De Weverillä on asiassa myös sisäpoliittista painetta. Belgian pankkisektori – mukaan luettuna varoja hallinnoiva Euroclear – on suhtautunut kriittisesti varojen käyttöönottoon Ukrainan hyväksi.

Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan yli puolet belgialaisista eli noin 67 prosenttia kansalaisista vastustaa lainaa siihen liittyvien riskien vuoksi. De Wever on saanut tiukkaan kantaansa poikkeuksellista tukea myös Belgian yleensä jakautuneessa parlamentissa.

De Wever on samaan aikaan ollut kotimaassaan kritiikin kohteena hallituksensa tekemien budjettileikkauksien vuoksi. Siksi pääministerille on tärkeää, että hän pystyy myymään EU-huippukokouksen ratkaisun kotiyleisölleen ilman, että vaikuttaa siltä, että hän olisi sitonut Belgian riskialttiiseen sopimukseen liian helposti.

Monelta jäsenmaalta löytyy vaikeasta tilanteesta huolimatta ymmärrystä Belgian huolille.

- Jos me olisimme samanlaisessa tilanteessa, toimisimme aivan samalla tavalla, tiivisti eräs korkea EU-virkamies.

Sotakorvauslaina vaatii vain määräenemmistöpäätöksen. Siksi on myös pohdittu, voitaisiinko päätös tehdä ilman Belgian hyväksyntää. STT:n tietojen mukaan tätä vaihtoehtoa ei kuitenkaan pidetä poliittisesti mahdollisena, vaikka se teknisesti sitä olisikin.

Teksti: STT/Sanna Raita-aho