Politiikka
18.4.2024 17:01 ・ Päivitetty: 18.4.2024 17:01
Orpo yhdisti SDP:n ja EK:n Brysselissä
Euroopan unionin uusista yhteisistä rahastoista käydään vielä aikanaan käymään kova vääntö, uskoo pääministeri Petteri Orpo (kok.). Hän kuitenkin tyrmäsi Brysselissä ajatuksen siitä, että EU:n kilpailukykyä kannattaisi jatkossa petrata tällaisilla yhteisrahoitteisilla rahastoilla.
- Se sopii joillekin tahoille, kuten EK:lle ja sosiaalidemokraateille, Orpo kuittasi.
Kuitti liittyy siihen, että Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on päivittänyt näkemystään rahastoasiassa. Viimeksi torstaina EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies kirjoitti X:ssä asiaan liittyen, että yksin ei ole hyvä jäädä.
Orpo sanoi, että Suomi ei ole vain jumissa jonkin oman esityksensä kanssa.
- En pitäisi kovin järkevänä sitä, että me tässä vaiheessa neuvotteluja ryhdyttäisiin rakentamaan jotain rahastoa tai valtiontukimallia, jota me siis vastustamme. Me neuvottelemme ja viemme tämän niin pitkälle kuin me pystymme Suomen etujen ja kantojen mukaisesti. Ja totta kai me valmistaudumme koko ajan siihen, että jossain vaiheessa tulee esityksiä ja neuvotellaan ja täydennetään parhaita mahdollisia ratkaisuja, Orpo sanoi.
PUHE rahastoista ja valtiontuista liittyy EU:n kilpailukykyyn, joka kohdistuu myös keskusteluun vihreän ja digitaalisen siirtymän, turvallisuusunionin ja EU:n laajentumisen rahoittamisesta.
Yksi ehdotus on ollut aie edistää niin sanottua pääomamarkkinaunionia, eli käytännössä luoda Euroopan pankkivetoiselle rahoitusmarkkinalle lisää edellytyksiä yksityiselle riskipääomalle.
Orpon mielestä sisämarkkinoiden korjaussarja on riittävä. Monien mielestä ei ole, vaan tarvitaan teollisuuspolitiikkaa.
Keskustelun herättelijänä poliittisten johtajien huippukokouksessa Brysselissä toimi Italian entinen pääministeri Enrico Letta, jonka laatima raportti EU:n sisämarkkinoista julkaistiin keskiviikkona.
Suomalaisesta näkökulmasta erityinen mielenkiinto Lettan raportissa on kohdistunut hänen näkemyksiinsä valtiontuista. EU-pöydissä vastakkain ovat perinteisesti olleet muun muassa Ranskan näkemys aktiivisesta teollisuuspolitiikasta ja runsaista valtiontuista sekä Suomen kaltaisten valtioiden huoli kilpailuympäristön tasapuolisuudesta pienten ja suurten valtioiden välillä.
Letta puhuu raportissa aktiivisen eurooppalaisen teollisuuspolitiikan puolesta, mutta varoittaa samalla luottamasta pirstoutuneisiin kansallisiin tukiin. Hänen mukaansa EU:n tasoista rahoitusta tulisi laajentaa ja vastaavasti suhtautumista kansallisten valtiontukien hyödyntämiseen tiukentaa.
- Tarkemmin sanottuna voisimme kuvitella valtiontuen rahoitusosuusmekanismin, jossa jäsenvaltiot velvoitetaan osoittamaan osa kansallisesta rahoituksestaan yleiseurooppalaisten aloitteiden ja investointien rahoittamiseen, hän kirjoittaa.
KOKOUSPAIKALLE saapuessaan Letta kiirehti tekemään toimia, jotka vievät EU:n integraatiota pidemmälle. Hän katsoo EU:n jäävän nyt jälkeen taloudellisessa kehityksessä.
- Ei ole aikaa tuhlattavaksi, hän sanoi.
Lettan mukaan sisämarkkinoiden kehittämisen täytyy jatkua energia-, viestintä- ja finanssimarkkinoiden yhdistämisestä EU:n sisämarkkinaan, koska “jäsenmaat eivät suostuneet antamaan niitä Jacques Delorsille“.
Joulukuussa menehtynyttä Delorsia pidetään EU:n sisämarkkinoiden keskeisenä luojana. Hän toimi Euroopan komission puheenjohtajana vuosina 1985-1995.
Mikko Gustafsson/STT
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.