– En ajattele sinänsä pääministeriyttä vaan sitä, miten saisimme muutettua Suomen suuntaa tässä ja nyt. Valtaan pitää pyrkiä, jotta voimme muuttaa asioita, Lindtman lausui lehdelle.

Pääministeri Orpolta kyseltiin tänään Ylen Ykkösaamussa Lindtmanin pääministerihaluista.

– Vähän hätäiseltä kuulostaa. Vaalikausi on kuitenkin vasta lähestymässä puoliväliään ja meidän työ on kesken. Opposition suunnasta tällaiset puheet, että tavoitteena on kaataa hallitus, niin minä en pidä sitä kovin rakentavana tai pidän sitä hätäisenä. Ja se, että haluaa pääministeriksi, se on vähän uudenlaista retoriikkaa, Orpo lausui.

– No olkoon sitten vaikka niin, Orpo sanoi.

– He arvostelevat kyllä jokaisen säästön, jokaisen uudistuksen, mutta sitten he eivät tuo sitä omaa vaihtoehtoaan. Se on oleellista. Kyllä sitä haluta saa, mutta sillä pitäisi olla sisältö. Pitäisi kertoa opposition oma vaihtoehtonsa. Me teimme niin viime kaudella. Me kerroimme, mikä on meidän vaihtoehto. Nyt me teemme sitä. Tätä minä odotan enemmänkin kuin näitä julistuksia.

Orpolta kuultiin Ykkösaamussa tukku linjanvetoja. Hän esitti haastattelussa kutsun oppositiopuolueiden johdolle. Hän haluaa tavata puolueiden johtajat ja käydä heidän kanssaan keskustelun, millaisia kasvutoimia he ehdottaisivat ja millaisia keinoja he olisivat valmiita tukemaan. Näillä keinoilla pitäisi Orpon mukaan pystyä tavoittelemaan kolmea asiaa: sitä että työn tekemisestä tulisi kannattavaa, miten yritykset saadaan kasvuun ja miten Suomeen saadaan suuria teollisia investointeja.

– Näitä asioita minä olen valmis käsittelemään ja miksei muitakin. Tässä on mahdollisuus nyt vuoropuheluun myöskin oppositiolle kertoa konkreettisia esityksiä, Orpo lausui.

Orpon mukaan hallituksella on valmisteluvastuu mutta hän haluaa edistää parlamentarismia niin, että hän ja hallitus ovat valmiita kuulemaan ja ottamaan vastaan esityksiä.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb sanoi uudenvuodenpuheessaan toivovansa, ”että maamme eduskuntapuolueet löytäisivät yhteisen sävelen kasvun luomiseksi. Jatkumon, jolla saisimme koko Suomen taas kestävän kasvun tielle.”

– Olkaa rohkeita. Hakekaa ratkaisuja ja kompromisseja, Stubb kehotti.

Stubbin puhe ei noussut Ykkösaamussa keskusteluun.

Kasvuun liittyvää työtä tehdään Orpon perustamassa eläkeyhtiö Varman toimitusjohtajan Risto Murron työryhmässä, joka on saanut Orpon mukaan jo yli 700 eri esitystä kasvutoimiksi.

ORPO ennakoi Ykkösaamussa myös, että hallitus joutuu tekemään lisää päätöksiä julkisen talouden sopeutustoimista kevään puoliväliriihessä.

Orpon mukaan myöskin tuleva hallitus joutuu tekemään tiukkaa julkisen talouden tasapainottamispolitiikkaa.

Puolustuksen vahvistamisen rahoituksesta Orpo sanoi, ettei hän henkilökohtaisena kantanaan sulje pois sitä, että voitaisiin käyttää yhteistä eurooppalaista rahoitusta, myös velkarahoitusta nimenomaan puolustuksen rahoitukseen sillä edellytyksellä, että raha Euroopassa käytetään siellä, missä Eurooppaa puolustetaan. Hallituksen kantaa velkarahoitukseen ei ole.

– Ei Eurooppaa puolusteta eteläisessä tai läntisessä Euroopassa, vaan sitä puolustetaan täällä Suomessa, Baltiassa, Puolassa, itäisemmällä alueella.

– Tarpeet puolustuksessa ovat niin suuria, että me emme enää yksin siihen kykene.

Orpolta kysyttiin myös, onko mahdollista, että puolustushankintoja irrotettaisiin budjettikehyksestä niin, että ne eivät enää aiheuttaisi lisäsäästöpaineita.

– Se täytyy ensin muistaa, että se on silti samaa velkaa, Orpo painotti.

– Sitä me olemme jo lähteneet ajamaan, että Euroopan unionin tiukoissa finanssipoliittisissa säännöissä välttämättömät panostukset tässä ajassa puolustukseen, voitaisiin laskea niin sanotun golden rule -säännön perusteella kolmen prosentin alijäämävelvoitteen ulkopuolelle.