Eurooppalainen kansanpuolue EPP on kokoomuksenkin emoryhmä Euroopan parlamentissa.

Vaaliohjelmasta (Manifesto 2024) on Orpon esikunnan mukaan muuttunut muuttoliiketeemaan liittyvä niin kutsuttuja kolmansia maita koskeva kirjaus, jota EPP:n hallitus on käsitellyt kokouksessaan toukokuussa. Uusi kirjaus on Orpon esikunnan mukaan “pätevä” suhteessa vaaliohjelmaan.

Kokoomuksen ja EPP:n linja turvapaikkapolitiikassa on noussut esille suomalaisessa EU-vaalikeskustelussa. Kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Orpo on vakuuttanut, ettei EPP eikä kokoomus kannata niin kutsuttua Ruanda-mallia.

Ohjelma ajaa eurooppalaiseen turvapaikkapolitiikkaan muutosta, jossa ovat suuressa roolissa turvallisiksi kutsutut kolmannet, EU:n ulkopuoliset maat. Vaaliohjelman tavoitteena on vähentää liikennettä vaarallisilla reiteillä kuten Välimerellä ja puuttua ihmissalakuljetukseen. Lisäksi ohjelma sisältää ainakin sen saman ajatuksen kuin Britannian Ruanda-malli eli turvapaikanhakijat voitaisiin sen mukaan kuljettaa EU:n ulkopuolelle turvapaikkaprosessiin. Siksi on herännyt vertailua Ruanda-malliin.

Lue ote vaaliohjelmasta alta kuvakaappauksesta:

AMNESTYN oikeudellinen asiantuntija Kaisa Korhonen ymmärtää vaaliohjelman vertaamisen Ruanda-malliin.

– Tässä on niin sanotuksi Ruanda-malliksi kutsuttu malli, jossa voidaan lähettää kolmansiin maihin ihmisiä ja olettaa, että he saisivat sieltä myös suojelun, hän arvioi Demokraatille vaaliohjelman kirjausta.

EPP:n linjauksista kysyttiin pääministeri Orpolta Ylen Poliitiikkaradion EU-tentissä. Orpo kertoi EPP:n muuttaneen linjaustaan hallituksensa (presidency) kokouksessa. Orpo puhui muun muassa Ruanda-mallin poistumisesta EPP:n keinovalikoimasta. Ruanda-mallia ei Orpon mukaan kannata myöskään kokoomus. Kolmansien turvallisten maiden mukaan tuominen turvapaikkaprosessiin on kuitenkin Orpon mukaan edelleen pohdinnassa.

Myös EPP:n hallituksen uudessa linjauksessa puhutaan turvallisista kolmansista maista, mutta linjauksessa ei puhuta enää turvapaikkaprosessin ulkoistamisesta kolmansiin maihin. Linjauksessa ei itsessään myöskään todeta, että sen muuttoliikettä koskevat kohdat korvaisivat vaaliohjelman.

KAISA Korhonen toteaa, että uudessa linjauksessa ei sinänsä puhuta minkäänlaisesta lähettämisistä kolmansiin maihin. Hänelle jää kuitenkin avoimeksi, mitä uudessa linjauksessa kätkee sisäänsä erilaisten mallien, kuten turvalliset kolmannet maat, kanssa työskentely.

Lue osa EPP:n tuoreesta linjauksesta alta kuvakaappauksesta:

– Ei EU pysty sen kolmannen maan toimia mitenkään takaamaan. EU on kuitenkin sinänsä vastuussa siitä, jos tulee vaikka ketjupalautus, että EU lähettää johonkin maahan turvapaikanhakijan, joka on kansainvälisen suojelun tarpeessa ja sitten tämä hakija siitä maasta lähetetäänkin vaikka lähtömaahansa, missä hän on sitten oikeasta vaarassa tai vaikka kuolee. EU tässä on siitä vastuussa myös, Korhonen pohtii.

– Vaikka minkälaisia sopimuksia EU jonkin kolmannen maan kanssa tekee, se on kuitenkin maan sisäistä oikeutta. Ei EU voi siihen sinänsä puuttua, jos tämä maa tekeekin toisin, hän sanoo.

PETTERI Orpo linjasi turvapaikkapolitiikkaa myös Ylen eurovaalitentissä keskiviikkona keskustellessaan SDP:n puheenjohtajan Antti Lindtmanin kanssa.

– Me halusimme tehdä tämän täysin selväksi ja haluan tehdä sen nyt sinulle täysin selväksi, ja toivon, että tähän asiaan ei tarvitse enää palata. Ei siis brittityyppistä Ruanda-mallia, mutta kyllä, me kannatamme kolmas maa -yhteistyön lisäämistä, kyllä. Me kannatamme sitä, että selvitetään kansainvälisen suojelun tarjoamista tai sen hakemista turvallisissa kolmansissa maissa. Mutta se on pitkän työn takana, Orpo sanoi.

Se mitä Orpo kolmas maa -yhteistyöllä tai sen lisäämisellä käytännössä tarkoittaa, jää epäselväksi. EPP:n hallituksen uusi linjaus ei asiaa myöskään selvennä.

AMNESTYN Kaisa Korhonen toteaa myös tähän, ettei EU pysty takaamaan, että prosessi kolmannessa maassa toimisi niin kuin pitää ja kansainvälistä suojelua tosiasiassa annetaan eikä ihmisiä palauteta palautuskiellon vastaisesti.

– Lisäksi, millaiset oikeudet ne ihmiset, jotka saisivat siihen maahan jäädä, saisivat. Saisivatko he sellaisia oikeuksia, mitä EU-oikeus heille tarjoaisi? hän kysyy.

Demokraatti ei ole onnistunut saamaan kommenttia asiaan EPP:n päämajasta Brysselistä.