Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen linjasi tiistaina, ettei rajapäätöksen jatkovalmisteluun ole sisäministeriön esityksen perusteella oikeudellisia edellytyksiä.

Demokraatti ei ole nähnyt sisäministeriön esitystä, mutta kyse on mahdollisesti ollut siitä, että hallitus pyrki esityksessään keskittämään turvapaikanhaun Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Koska lentoliikenne Venäjän ja Suomen välillä on rajoitettua eikä lentokoneeseen pääse ilman passia ja viisumia, rajoitus ei olisi jättänyt tilaa perustuslaissa, EU-oikeudessa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa turvatulle aidolle ja tehokkaalle mahdollisuudelle hakea kansainvälistä suojelua.

Tästä syystä Suomen ja Venäjän välisen maarajan raja-asemien sulkeminen turvapaikanhakijoilta ei olisi ollut juridisesti mahdollista.

SISÄMINISTERI Mari Rantasen (ps.) mukaan hallitus jatkaa rajapäätöksen valmistelua toisenlaisella mallilla. Rantanen ei kuitenkaan ole täsmentänyt millaisella.

– Mahdollisimman nopeasti, Rantanen vastasi eduskunnassa Demokraatille kysymykseen, millä aikataululla itärajasta on odotettavissa päätöstä-

Tuleeko tänään tai huomenna vielä?

– Se jää nähtäväksi. Mahdollisimman nopeasti.

Apulaisoikeuskanslerin eilinen päätös on otettu hallituksessa vastaan ristiriitaisin tuntein.

Oikeusministeri Leena Meri (ps.) kiisti medialle keskiviikkona eduskunnassa, että itärajan tilanne edes liittyisi turvapaikan hakemiseen.

– Tämä ei tällä hetkellä ole turvapaikkakysymys, vaan kysymys on siitä, että turvallinen maa Venäjä lähettää ihmisiä rajalle. Tämä on turvallisuuskysymys.

Meren mukaan Venäjän toiminnan seuraksena on nähty myös turvapaikkakriisi, mutta se johtuu Ukrainan sodasta ja koski ukrainalaisia.

Puumalaisen Meri totesi tehneen virkavastuulla virkatehtäväänsä.

– En mitään erityisiä terveisiä halua lähettää muuta kuin että näin hän on nyt päättänyt, Meri totesi toimittajille.

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz (rp.) muistutti X:ssä oikeuskanslerin (OKA) valvovan Suomessa lainmukaisuutta.

– Oikeuskanslerin itsenäisyys on oikeusvaltiossamme ratkaisevan tärkeä asia. Esitettyjä toimia ei vielä oltu käsitelty poliittisesti. Niissä oli ongelmia, joihin OKA tarttui. Tästä tulee ottaa opiksi ja korjata valmistelua, Adlercreutz kirjoitti.

LEENA Mereltä kysyttiin myös, missä tulee raja ihmismäärässä vastaan, jolloin turvapaikan hakeminen voitaisiin lopettaa itärajalla kansalliseen turvallisuuteen vedoten.

Meri sanoi jättävänsä kommentoinnin sisäministerille ja pääministerille.

– Henkilökohtaisesti ajattelen, että ei kai tässä ole kysymys määrästä vaan turvallisuustilanteesta. Edelleen haluan korostaa sitä, että tämä ei ole turvapaikkakysymys, vaan se, että Suomeen yritetään vaikuttaa epäedullisella tavalla Venäjän puolelta. Ei missään tilanteessa voida minusta ajatella, että olisi jokin kappalemäärä, mutta tämä on minun henkilökohtaista ajattelua.

Leena Meri ei lähtenyt veikkaamaan, koska hallitus saa päätöksen aikaan itärajan tilanteesta.

– Olen valmiudessa kokoukseen heti, kun tarvitsee.

EDUSKUNNASSA jälkikeskustelua on herättänyt myös se, kun hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta viime kaudella hyväksyttiin.

Hallintovaliokunnan asiaa koskeva kesän 2022 mietintö oli yksimielinen salliessaan turvapaikanhaun keskittämisen tietyin edellytyksin yhdelle rajanylityspaikalle.

Kun asiaa käsiteltiin suuressa salissa, vihreät ja vasemmistoliitto olisivat halunneet lähettää asian vielä perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Tätä tuettiin myös RKP:stä. Äänestyksessä vihreiden ja vasemmistoliiton edustajat kannattivat valiokuntaan lähettämistä. Sitä tuki myös yksi RKP:n kansanedustaja viiden muun äänestäessä tyhjää.

Lopulta mietintö kuitenkin hyväksyttiin salissa yksimielisesti.

Hallintovaliokunnassa viime kaudella istunut ja tälläkin hetkellä jäsenenä oleva kansanedustaja Eveliina Heinäluoma (sd.) toteaa, että valiokunnan mietinnössä todetaan, että vakavan turvallisuusuhan tapauksessa sekä tilanteessa, jossa on vahva epäilys hybridivaikuttamisesta, turvapaikanhaun keskittäminen esimerkiksi Helsinki-Vantaalle olisi mahdollista.

– Tässä tilanteessa meidän tehtävämme päättäjinä on mahdollistaa se, että me voimme kaikissa oloissa turvata Suomen rajaturvallisuuden ja suomalaisten turvallisuuden. Se on tässä pääasia ja siihen toivon nyt, että valtioneuvosto löytää myöskin ne keinot, joilla pystytään torjumaan tällaista vastenmielistä ihmisten hyväksikäyttöä ja Venäjän taholta hybridivaikuttamista, Heinäluoma sanoi medialle eduskunnassa.

Heinäluoma painottaa SDP:n tukeneen hallitusta itärajan tilanteeseen vastaamisessa.

– Tämä tilannehan on kaikinpuolin vastenmielinen, että naapurivaltio rikkoo yhteisiä periaatteita ja myös haluaa kiusata Suomea. Me olemme tukeneet hallitusta näiden keinojen löytämisessä ja myös siinä, että tehdään tarvittaessa lisätoimia. Nyt kun näyttää siltä, että tiettyjen raja-asemoiden sulkeminen ei riitä, etsitään ne lisäkeinot, joilla ihmisten hyväksikäyttäminen pystytään lopettamaan.

HALLINTOVALIOKUNNAN jäsen, keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkonen sanoo medialle eduskunnassa, että kansainvälisiin sopimuksiin perustuvaa ihmisoikeuskehikkoa ei ole Suomessa jouduttu vielä testaamaan. Olemme uudessa tilanteessa.

Hän uskoo, että hankauskohtia tulee vielä lisää, kun näyttää siltä, että Venäjä tekee erilaisia ilkeyksiä.

Honkonen näkee, että kriisiolosuhteissa kansainvälisiin sopimuksiin liittyvissä tulkinnoissa pitäisi voida joustaa kansallisen turvallisuuden näkökulmasta.

– Sitähän tämä keskittämispykälä tietysti hakee, että kansallinen turvallisuus viime kädessä laitetaan prioriteettilistan kärkeen. Silloin kansallisen turvallisuuden nimissä turvataan suomalaisia ja Suomea. Silloin pitää voida tehdä myöskin poikkeuksellisia ratkaisuja, jos ne ovat vaadittavia ja tarvittavia, Eveliina Heinäluoma toteaa.

Honkonen jatkaa tähän, että Suomen viranomaiset haluavat noudattaa lakia. Hän uskoo, että Rajavartiolaitos ja muut viranomaiset varovat sitä, etteivät loukkaisi kansainvälistä oikeutta. Siinä ei haluta tehdä virhettä.