– Meillä ei ole ollut tietoa siitä, että täältä puuttuu yli miljardi. Se lisää tätä vaikeutta. En puhuisi riidasta, vaan yksinkertaisesti äärettömän vaikeasta kysymyksestä. Meidän pitää löytää ratkaisut, miten asioita tehdään tehokkaammin, koska mikään hyvinvointiyhteiskunta ei kestä sitä, että sosiaali- ja terveyspalveluiden kulut kasvavat kuusi miljardia neljän vuoden aikana, Petteri Orpo sanoi tänään soten menoista medialle painelaskelmaan viitaten.

Orpon mukaan hallitusneuvotteluissa mietitään nyt sitä, millä keinoilla selvittäisiin 4,5 miljardilla kasvussa neljän vuoden aikana.

Orpon lausuntoa on hämmästelty laajasti. Moni on kysellyt, onko hän todella tietämätön sote-tilanteesta.

Kahdeksan kuukautta perhe- ja peruspalveluministerin tehtävää Marinin hallituksessa hoitanut Aki Lindén (sd.) sanoo, ettei halua Orpon suuntaan ilkeillä.

Toisaalta Lindén päättelee Orpon kommenteista, että sote ei ole ollut kokoomukselle prioriteetti, vaikka se on neljäsosa valtion budjetista.

– Se on ilmeisesti ihan tietämättömyyttä tai sitten tieto ei ole kulkenut sote-valiokunnan kokoomuslaisten ja puoluejohdon välillä. Kyllä nämä asiat ovat esillä olleet, Lindén sanoo Orpon lausuntoihin viitaten.

Lindénin mukaan kokoomuksen sote-asiantuntijat ovat siis olleet tietoisia asioista ja myös sieltä on vaadittu lisää rahoitusta sotelle.

Pidätkö mahdollisena, että Orpo ymmärtäisi sote-asiat tahallaan väärin vastuuttaakseen viime vaalikauden hallitusta?

– Minä uskon, että siinä on sellaista tulkintaa mukana, että hän haluaa tulkita asiat edellisen hallituksen virheiksi, mikä on tietysti täysin väärä tulkinta, Aki Lindén vastaa.

Voiko kyse olla siitä, että 6 miljardin sopeutus on havaittu mahdottomaksi ja nyt haetaan kunniallista perääntymistietä?

– Tämä on ilman muuta selvää. Olen useissa yhteyksissä aikaisemmin todennut, että kokoomus ei itsekään pystyisi tekemään kuuden miljardin säästötyyppistä sopeutusta. Esimerkiksi valtion 80 miljardin budjetissa on eläkemenoja yli 10 miljardia ja sote-menoja 23 miljardia. Ei sieltä kukaan pysty leikkaamaan yhden vaalikauden aikana kuutta miljardia, Lindén sanoo.

MISTÄ yli miljardin euron rahoitusvaje, johon Orpokin tänään Säätytalolla havahtui, johtuu? Aki Lindén avaa oman näkemyksensä.

Hän toteaa, että on jossain määrin eri asia mikä on tämän ja tulevan vuoden soten rahoituksen tarve verrattuna seuraavan 4-5 vuoden rahoituksen kasvuun.

– Mutta nehän vaikuttavat toisiinsa. Totta kai, jos pohjasta puuttuu nyt miljardi, loppuluku neljän viiden vuoden päästä on suurempi kuin jos pohjasta ei puuttuisi miljardia.

Eli Lindénin mielestä pitää puhua ensinnä siitä, kuinka paljon rahoituksessa on tällä hetkellä vajetta ja mikä on sote-rahoituksen oikea kasvuvauhti.

Rahoituksen tämän hetken tilannetta Lindén kertoo itsekin arvioineensa monta kertaa myös eduskunnassa. Kyse on mahdollisesti miljardin rahoitusvajeesta juuri tällä hetkellä. Lindén tietää myös, että huomattavan paljon korkeampiakin arvioitu on esitetty summasta.

Suurin syy soten rahoitustarpeen nousuun on Lindénin mukaan pohjalaskelma siitä, kuinka paljon kunnat käyttivät rahaa sote-palveluihin vuosina 2021-2022.

– Tässä on aukko, joka on 500 miljoonan ja miljardin välillä.

– Tämä tulee ennen kaikkea vuoden 2022 rahoituksesta, jossa kunnat tietoisesti alimitoittivat sote-menonsa omiin budjetteihinsa säästääkseen itselleen omissa budjeteissaan enemmän rahaa muihin kunnille jääviin toimintoihin. Eli kunnat ja hyvinvointialueet kilpailivat tavallaan samasta rahapotista. Usein luovuttava taho on kiistassa vahvimmilla ja nyt kunnissa on tietysti ajateltu, että heille jäljelle jäävät koulutus ja kulttuuri ovat yhtä tärkeitä kuin sote-palvelut. Niin ovat minunkin mielestäni. Sitten kunnissa on ajateltu, että valtio varmaan paikkaa sen, etteivät ne siirrä tarpeeksi kunnista rahaa sote-alueille.

Valtiovarainministeriö on kertonut eilen, että kuntien tilinpäätöstiedoissa on tullut esiin tilanteita, jotka saattavat vääristää merkittävästi sote-uudistuksen rahoituksen siirtoon liittyviä laskelmia. Ministeriö pyrkiikin tarkentamaan rahoituksen siirrossa huomioitavia kustannuksia.

SOTEN rahoitus on todellakin erittäin vaikeasti avautuva yhtälö, mutta on selvää, että hallitusneuvotteluissa siitä pitäisi olla kärryillä.

Rahoitusvaje on Lindénin mukaan seurausta myös hyvinvointialueen indeksistä, joka taasen rakentuu kolmesta elementistä. Sinänsä indeksiä Lindén pitää tiukaksi tehtynä, mutta todellinen kustannustaso on noussut.

– Indeksi ei anna tällä hetkellä niin paljon rahaa kuin yleinen kustannustaso on sote-alalla ollut.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävien hintakehitystä tarkistetaan hyvinvointialueiden kustannusindeksin mukaisesti. Ansiotasoindeksin paino on 60 prosenttia, kuluttajahintaindeksin paino on 30 prosenttia ja hyvinvointialuetyönantajan sosiaaliturvamaksun muutoksen paino on 10 prosenttia.

– Indeksiratkaisun jälkeen sote-alan palkkaratkaisu on korkeampi kuin yleinen taso. Toisaalta myös kustannustason muutos vaikuttaa, esimerkiksi hyvinvointialueiden, usein kunnille, maksamat vuokrat ovat nousseet. Yksityisten ostopalveluiden hinnat ovat myös nousseet 20-25 % muun muassa vanhusten tehostetussa palveluasumisessa.

Lindén sanoo myös, että kokoomuksen hellimien yksityisten ostopalveluiden hinnat ja vuokralääkärikulut ovat nousseet rajusti.

– Kokoomuksen jargoni siitä, että säästökeino on käyttää enemmän yksityistä, on kääntynyt täysin päälaelleen.

Sote-uudistuksen myötä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kasvu huomioidaan täysimääräisesti uudistuksen voimaantulovuoden 2023 ja sitä seuraavan vuoden 2024 rahoituksen tasossa. Sen jälkeen palvelutarpeen kasvu huomioidaan 80-prosenttisesti. Uudistuksesta johtuvia siirtymäkauden kustannuksia varten sosiaali- ja terveydenhuollon sosiaalimenojen ennustemallilla muodostettuun palvelutarvearvioon lisätään 0,2 prosenttiyksikköä vuosina 2023-2029. Tätäkin Lindén pitää tiukkana.

– Lakisääteisessä yhtälössä ei ole mitään vikaa, mutta nyt täytyy hyvinvointialueiden pohja saada oikeaksi ja todellisen inflaation nousun ja palkkojen nousun kustannukset huomioivaksi. Tästä on kysymys.

– Kun Orpo puhuu, että on selvittävä 4,5 miljardin euron kasvulla seuraavan neljän vuoden aikana, kysymys on siitä, että itse asiassa ehkä selvittäisiinkin. Mutta jos pohjasta puuttuu miljardi, se on ensin lisättävä sinne.