– Kun sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen ei anneta tarpeeksi rahaa, talouden paine ja tehokkuusvaatimukset tulevat olemaan niin kovia, että syntyy tilanne, jossa jopa sattuma voi ohjata sitä mikä alue jää henkiin, Kiuru sanoo Demokraatin puheenjohtajahaastattelussa, jonka hän antoi yhdessä Antti Lindtmanin kanssa.

JULKISUUDESSA olleiden tietojen mukaan sote-menojen kasvuun kaavailtaisiin Säätytalon hallitusneuvotteluissa 1-1,5 miljardin lisäleikkuria.

Kiurun mukaan liian raju menojen kasvun hillitseminen voi johtaa hyvinvointialueiden hallitsemattomaan vähenemiseen jo kolmen vuoden kuluessa. Taustalla on sote-lakeihin kirjattu arviointimenettely, jonka valtiovarainministeriö voi käynnistää, jos alue on joutunut kaksi kertaa kolmen peräkkäisen tilikauden aikana turvautumaan valtion lisärahoitukseen.

Kiuru epäilee, että alueiden taloudellisten lähtökohtien erot ovat mahdollisten arviontimenettelyjen kannalta olennaisempia kuin se, miten hyvin ne ihmisten palvelut hoitavat. Hän ei kuitenkaan usko, että tuleva hallitus käyttäisi arviointimenettelyä ja alueiden määrän vähenemistä hyödyksi säästöjä tavoitellessaan.

– En jaksa uskoa, että siellä olisi niin suurta osaamista ja noin kavalaa suunnitelmaa valmiina. Mutta kieltämättä, kun he ovat varmaan tämän jo ymmärtäneet, niin se sopii varmasti ainakin kokoomuksen pirtaan. Sopiiko se sitten näiden muiden puolueiden pirtaan, niin tuskinpa.

– Tästä tulee totinen ongelma, mutta sitä ei huomata vielä nyt. Totuus paljastuu kolmen vuoden päästä.

Antti Lindtman muistuttaa, että sote-uudistus on ollut voimassa vasta viisi kuukautta.

– Hyvinvointialueille pitää antaa työrauha, että he saavat irti sen tehon ja hyödyn, jota varten tämä uudistus on tehty. Tässä on nyt tultu sadoista (kunnat) sosiaali- ja terveyspalveluja järjestävästä alueesta runsaaseen kahteenkymmeneen.

MYÖS Lindtman tähdentää, että hyvinvointialueiden määrä riippuu tulevaisuudessa taloudesta.

– Se ratkeaa sillä kuinka hyvin alueet ovat onnistuneet löytämään keinoja, joilla ihmiset pääsevät aikaisemmin hoitoon, hoitoketjut ovat sujuvampia ja kustannuksia on sitä kautta pystytty vähentämään. Onnistuminen riippuu työrauhasta.

Sote-lainsäädännön talouskriteerejä, joiden perusteella arviointimenettelyyn päädytään, Lindtman luonnehtii erittäin tiukoiksi.

– En pidä järkevänä, että rakennetta lähdettäisiin tässä kohtaa arvioimaan uudelleen. Silloin on riski, että aiheutettaisiin uusi hallintoreformi, kun juuri ollaan saatu yli vuosikymmenen harjoitus maaliin, Lindtman sanoo.

Myös Kiurun mukaan päätös hyvinvointialueiden tulevasta määrästä, soten rakenteesta, tulisi perustua harkintaan.

– Nyt tätä ei ratkaista rationaalisesti vaan tämä tulee olemaan arpapeliä sen mukaan ketkä pystyvät tasapainottamaan taloutta omilla reunaraameillaan hallituksen vaatimalla tavalla. Se voi johtaa siihen, että hyvin erilaisiakin alueita tippuu arviointimenettelyyn, joka ei olisi kokonaisuuden kannalta hyvä asia.

KIURUN mukaan on vaarana, että tuleva hallitus pakottaa alueet ensisijaisesti sopeuttamaan.

– Nämä toimijat, jotka räpiköivät siellä menemään vähenevällä valtion avulla, ovat vaikeassa tilanteessa, koska he eivät välttämättä voi tehdä järkeviä päätöksiä. He tekevät päätöksiä, joilla saadaan taloutta mahdollisimman paljon sopeutettua, vaikka se ei olisi kokonaistaloudellisesti järkevää.

Demokraatti haastatteli Krista Kiurun ja Antti Lindtmanin SDP:n syyskuussa järjestettävän puheenjohtajavaalin takia. Lue haastattelu kokonaisuudessaan Demokraatin 22. kesäkuuta ilmestyvästä printtilehdestä.