Työmarkkinat
23.4.2020 07:42 ・ Päivitetty: 23.4.2020 07:49
Osa oppilaista jää tavoittamatta, välineistä puutetta ja jaksaminen koetuksella – OAJ selvitti opettajien kokemukset poikkeusoloista
Opetusalan ammattijärjestö OAJ kartoitti yli 5 500 opettajaa, rehtoria ja esimiestä peruskouluista yliopistoon tavoittaneessa jättikyselyssään poikkeusolojen opetusjärjestelyjä. Tulosten perusteella joitakin oppilaita jää tavoittamattomiin.
Kyselyssä opettajat kertovat, että he ovat käyttäneet poikkeusjärjestelyjen aikana runsaasti aikaa yksittäisten oppijoiden tavoittamiseen henkilökohtaisin viestein ja puheluin. Noin 70 prosenttia opettajista kertoo, että yksittäisiä oppijoita jää tavoittamatta tai heidän tavoittamisensa on epäsäännöllistä.
OAJ muistuttaa, että kysymys tavoittamattomista tai heikosti tavoitettavista oppijoista liittyy myös kysymykseen koulujen avaamisesta.
– Valtaosa oppijoista tavoitetaan hyvin. Vaikeudet koskevat yksittäisiä oppijoita. Koulujen avaamista on arvioitava kokonaisuuden kannalta, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen tiedotteessa.
– Heikosti tavoitettavia oppijoita on järkevää tavoitella täsmätoimin. On pikaisesti pohdittava, miten juuri heitä voidaan tukea tehokkaammin. Nyt ei kannata tehdä ratkaisuja, jotka eivät välttämättä edes osu kohteeseensa, mutta lisäävät suuren joukon sairastumisriskiä. Tähän antaa jo poikkeusasetus mahdollisuuden, hän muistuttaa.
”Opettajat ovat venyneet uskomattomaan suoritukseen.”
OAJ:n mukaan tavoittamisongelmat ovat yhteydessä myös välinepuutteisiin. Perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen opettajista joka viides kertoo, etteivät välineet mahdollista reaaliaikaista etäopetusta.
– Opettajat ovat venyneet uskomattomaan suoritukseen ja opetus toimii etänä olosuhteisiin nähden hyvin. Loppukevät voidaan edetä näin. Poikkeusoloista syntyy ilman muuta oppimisen vajetta, joka on korjattava viipymättä seuraavan lukuvuoden alkaessa, Luukkainen tähdentää.
Opettajista 70 prosenttia arvioi poikkeusjärjestelyjen toimivan kokonaisuutena hyvin. Vähemmän sujuvina niitä pitävät ammatillisten oppilaitosten opettajat. Heikoin tilanne näyttää olevan vapaan sivistystyön laitoksissa, joissa opetusta on jouduttu myös perumaan.
”Jos he eivät saa lisätukea, vaikeudet tulevat vastaan myöhemmissä opinnoissa.”
Opettajien arvion mukaan poikkeusoloilla on kielteinen vaikutus etenkin yksittäisten oppijoiden oppimiseen. Lähiopetuksen merkitys korostuu, koska perheiden tilanteissa ja oppijoiden itseohjautuvuudessa on suuria eroja.
– Osalla oppijoista on suuria vaikeuksia. Jos he eivät saa lisätukea, vaikeudet tulevat vastaan myöhemmissä opinnoissa. Pahimmillaan ne lisäävät syrjäytymisriskiä. Ammatillisessa koulutuksessa jää paljon ammatillisia valmiuksia kokonaan oppimatta, Luukkainen huomauttaa.
Luukkaisen mukaan opetukseen ja oppimisen tukeen tarvitaan poikkeusajan jälkeen merkittäviä lisäresursseja. Tuen riittämättömyys vaivasi Luukkaisen mukaan jo ennen koronaa.
– Tarvitaan pienempiä opetusryhmiä sekä riittävästi erityisopetusta ja tukiopetusta. Tuntikehyksiä on kasvatettava, jotta voidaan muodostaa jakoryhmiä.
Opettajien mielestä poikkeusjärjestelyillä on myös myönteisiä vaikutuksia. Kyselyn avovastausten perusteella positiivisia kokemuksia on ollut esimerkiksi oppijoilla, joilla on ollut keskittymisvaikeuksia, aistiyliherkkyyttä tai kouluahdistusta. Samaa sanotaan koulukiusaamista kokeneiden kokemuksesta. Toisaalta myös uudenlaista verkkokiusaamista on kyselyn perusteella ilmennyt.
”Opettajan on voitava tehdä työnsä työajan puitteissa.”
Poikkeusolot ovat kyselyn tulosten mukaan lisänneet lähes kaikkien opettajien työhönsä käyttämää aikaa. Erityisesti näin on peruskoulussa ja lukioissa, joiden opettajista joka viides arvioi työssäjaksamisensa heikoksi. Hyväksi jaksamisensa kokee vain alle puolet kaikista vastaajista.
– Avovastausten valossa opettajien työkuormitusta ovat kasvattaneet lisääntynyt suunnittelu, uusien välineiden käytön nopea opetteleminen, yksittäisille oppijoille annettavan kirjallisen palautteen määrän kasvu sekä valtava viestinnän määrä niin oppijoiden kuin vanhempienkin kanssa.
OAJ:n kehittämispäällikkö Jaakko Salo painottaa tiedotteessa, että opettaja voi vaikuttaa osin omilla valinnoillaan, mutta myös työnantajilla on vastuu huolehtia opettajien jaksamisesta.
– Myös poikkeusoloissa opettajan on voitava tehdä työnsä työajan puitteissa, hän sanoo.
”Jos välineitä ei ole, oppiminen typistyy itsenäiseksi opiskeluksi.”
Kyselyn mukaan opettajat työskentelevät pääosin työnantajan tarjoamalla tietokoneella. Työpuhelinten suhteen tilanne on heikko erityisesti perusopetuksessa, jossa työnantajan puhelin on käytössä vain 44 prosentilla opettajista.
Etäopetuksessa käytettävät laitteet ja ohjelmat olivat tuttuja pääosalle opettajista, noin 40 prosentilla opettajista ainakin osa etäopetuksen välineistä oli uusia.
Lähes kaikki lukioiden, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opettajat pystyvät olemaan käytössä olevilla välineillä reaaliaikaisesti yhteydessä suurimpaan osaan oppijoistaan. Perusopetuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa välinepuutteet haittaavat tuntuvasti opetusta.
– Laadukasta etäopetusta ei synny ilman välineitä, joita reaaliaikainen opetus edellyttää. Jos välineitä ei ole, oppiminen typistyy itsenäiseksi opiskeluksi, Salo huomauttaa.
OAJ julkaisee maanantaina varhaiskasvatusta ja esiopetusta koskevan kyselynsä tulokset.
Täsmennys jutun alkuun 23.4. klo 10.49, että kysely tavoitti yli 5 500 opetuksen parissa työskentelevää.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.