Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen näkee niissä yhden yllättävän pulman. Demokraatti kysyi tukitoimista myös Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemeltä ja Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT:n puheenjohtajalta Ismo Kokolta.

Ensi maanantaina alkavista kuuden päivän tukilakoista ovat ilmoittaneet Palvelualojen ammattiliitto PAM, Sähköliitto ja Rakennusliitto. AKT ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ilmoittivat samalle ajankohdalle saarron, joka koskee teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden erikseen nimettyjen yritysten tuotteiden ja raaka-aineiden käsittelyä ja kuljetusta.

Tukitoimilla liitot pyrkivät vauhdittamaan Teollisuusliiton työehtosopimusneuvotteluita Teknologiateollisuuden työnantajien ja Kemianteollisuuden kanssa. Tukitoimet osuvat samoihin yrityksiin, joihin Teollisuusliitto on ilmoittanut kuusipäiväisiä lakkoja maanantaista alkaen.

– Ne ovat osa ammattiliittojen painostustoimintaa, jolla pyritään painostamaan meitä tekemään sellaisia ratkaisuja, jotka tässä tilanteessa vaurioittaisivat Suomen kilpailukykyä, Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi kiteyttää.

Miten arvioit, istuvatko tukilakot lainsäädännön asettamiin raameihin?

– Sen arvion pohjalta, mitä olemme tehneet, ne on kohdistettu sillä tavalla, että ne menevät nykyisen lainsäädännön mukaisesti.

Ruohoniemi sanoo, ettei Teknologiateollisuuden työnantajilla ole tällä hetkellä aikomuksia haastaa toimien laillisuutta. Millaisessa tilanteessa lähtisitte haastamaan?

– Emme ole pohtineet sitä nyt siltä kantilta, koska nyt tällä hetkellä meillä toimialalle kohdistuu ihan suoria työtaistelutoimenpiteitä meidän neuvottelukumppaneidemme toimesta. Nyt keskitymme siihen, että pyrimme saamaan ratkaisuja aikaiseksi.

Hän huomauttaa, että tukilakoissa muiden alojen työntekijät tukevat päätyötaistelua.

– Silloin arvio niiden laillisuudesta tai mahdollisesta laittomuudesta tulee tehdä sitten niiden työnantajaliittojen toimesta, joidenka sopimusalalla ne mahdolliseen tukilakkoon osallistuvat henkilöt työskentelevät, Ruohoniemi katsoo.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ja Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi (oikealla) kättelivät teknologiateollisuuden tes-neuvottelujen alkaessa Etelärannassa Helsingissä 12. syyskuuta 2024. (Lehtikuva / Heikki Saukkomaa)

AKT:N puheenjohtaja Ismo Kokko painottaa, että liiton tukitoimet eivät tällä haavaa ole lakko, vaan kyseessä on saarto.

– Sanon tämän heti kärkeen, koska siinä on lainsäädännönkin kannalta eroa. Kyse on toimenpiteestä, jossa nimettyjen yritysten tavaroita ei liikuteta, mutta muutoin työt jatkuvat normaalisti. Mitään työnseisahdusta ei siis ole, Kokko sanoo.

Kokon mukaan AKT:ssa on arvioitu, että saarto on viime vuonna voimaantulleen lainsäädännön mukainen toimi, joka on mahdollista toteuttaa.

– Olennaista on se, että toimet kohdentuvat alkuperäiseen työriitaan ja kun saarrossa kyse on Teknologiateollisuuden työnantajien ja Kemianteollisuuden jäsenyrityksistä, niin näin pitäisi olla. Olemme mielestämme tehneet myös suhteellisuusarvioinnin lain tarkoittamalla tavalla.

Ennakoitko, että työnantaja lähtisi mittauttamaan saarron lainmukaisuutta?

– Jos nyt yhtään heitä tunnen, niin ainakin mieli tekisi varmasti, mutta saattaa olla, että he päätyvät samaan lopputulokseen kuin mekin. Sitä emme voi tietää, mutta on se mahdollista.

Kuka sitten käytännössä lähtee lainmukaisuutta oikeuteen koeponnistamaan?

– Kyllä se kanne tulee Satamaoperaattoreilta jos on tullakseen, koska heidän kanssaan meillä on työehtosopimus, jossa työrauhamääräyskin on.

Kuinka pitkälle tukitoimia ollaan valmiita viemään, onko AKT:lla haluja testata sitä, mihin saakka lain kirjain venyy? Kokon mukaan mitään tällaista tavoitetta ei ole näköpiirissä.

– Olennaista on, että saadaan ihmisille palkankorotukset ja työehdot voimaan. Mielellään paremmat kuin entiset. Ei meillä ole mitään tuollaista periaatteellista kokeilua tässä. Kyllä kyse on ihan arkisesti ihmisten kukkarosta ja työehdoista.

Miksi tukitoimet ovat palkansaajaliikkeelle tärkeä asia? Kokko kiteyttää, että mitä paremmin järjestäytyneitä ollaan, sitä parempi on myös neuvotteluasema.

– Nyt, kun työnantaja on halunnut ajaa tes-neuvottelut tällaiseen tiukkaan vientimalliin, niin tällä hetkellä seisoo useampi muu neuvottelupöytä, joissa ei liikuta oikein mihinkään ennen kuin teknologiateollisuuteen tulee se ratkaisu, päänavaus. Sinne pitää saada painetta, että se syntyy.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko osallistui Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n hallituksen kokoukseen Helsingissä 20. tammikuuta. (Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto)

TYÖOIKEUDEN emeritusprofessori Seppo Koskinen läväyttää laillisuuspohdinnassa pöytään kortin, jota eivät liitotkaan välttämättä ole tulleet ajatelleeksi. Koskisen mukaan yleiset periaatteet myötätuntotyötaisteluista pätevät ja yksi sellainen on, ettei tukitoimilla saisi vaikuttaa omaan riitaan. Hän muistuttaa, että SAK:laiset liitot ilmoittivat yhteisen palkankorotustavoitteensa.

– Ja nyt tukilakkoon on ryhtymässä samoja järjestöjä, jotka tämän ilmoituksen tekivät. Kysymys on, että ryhtyvätkö he tukilakkoihin tavallaan ainakin välillisesti myös omassa asiassaan. Silloinhan se on kielletty. Tämä on mielenkiintoinen kysymys, että ajetaanko tässä omaa asiaa. Kun se yhteinen ilmoitus tehtiin, ei varmasti ajateltu, että sillä voisi olla tämäkin seuraamus, mutta nythän se on pakko ajatella.

Nähdäänkö tässä arviosi mukaan siis vielä tilanne, jossa tätä asiaa ratkotaan tuomioistuimessa?

– Näyttää siltä, että olisi tarpeen työtuomioistuimen ratkaisu siitä, että onko tällainen tukilakko myös omaa etua ajava vai ei. Varmaan työnantajapuolellakin tämä on huomattu, en voi olla ainoa, joka tämän on huomannut, Koskinen pohtii.

– Tämä on niin uusi kysymys, että ei tällaista ole aikaisemmin oikeuskäytännössä arvioitu silloin, kun on arvioitu sitä, että tuetaanko (myötätuntotoimissa) myös omaa asiaa. Kun ei tällaista yhteistä ilmoitusta ole aikaisemmin annettu.

KOSKISEN mukaan myötätuntotyötaisteluja koskevat kriteerit ovat vaikeita tulkita. Hän viittaa työehtosopimuslain 8 a -pykälään, jossa käsitellään työrauhavelvollisuuden vallitessa eli työehtosopimusten voimassaoloaikana järjestettäviä tukitoimia.

Sen mukaan myötätuntotyötaistelu on kielletty, jos sitä on pidettävä lain tarkoittamalla tavalla suhteettomana.

Koskisen mukaan ensimmäinen kohta on helpoin pähkinä purtavaksi. Sen mukaan myötätuntotyötaistelua on lain mukaan pidettävä suhteettomana, jos työnantajan palvelu- tai tuotantotoimintaa rajoitetaan laajemmin kuin sen toiminnan osalta, joka palvelee tai hyödyttää pääriidan piirissä olevaa työnantajaa.

– Nyt jos myötätuntotyötaistelu AKT:n julistamana rajoittaa vain Teknologiateollisuuden työnantajien toimintaa, se menee oikein.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen. (Kuva: Jani Laukkanen)

Seuraava kohta onkin Koskisen mielestä jo selvästi hankalampi tulkittava. Sen mukaan suhteetonta on, jos toimilla aiheutetaan työnantajalle, jonka työntekijät osallistuvat myötätuntotaisteluun – tai tämän sopimuskumppanille – sellaisia vahingollisia seurauksia, joita olosuhteet huomioon ottaen ei voida pitää kohtuullisina.

Koskisen mukaan esimerkiksi AKT varmasti tietää, mitä seurauksia saartoon osallistuvien työntekijöiden työnantajille saarrosta seuraa. Eri asia on hänen mielestään sopimuskumppaneiden kohdalla.

– Vaikka olisit työnantajan palveluksessa, niin ethän sinä voi tietää työnantajan kaikkia sopimuskumppaneita tai millaista vahingollisia seurauksia niille voi aiheutua. Ja sitten pitäisi vielä arvioida, ovatko ne kohtuullisia olosuhteet huomioon ottaen. Sitä ei voi kukaan etukäteen tietää. Se ratkeaa vasta jälkikäteisessä tarkastelussa, jos asia viedään tuomioistuimeen.

Koskinen huomauttaa olleensa jo lain valmisteluvaiheessa sitä mieltä, että juuri tätä kohtaa myötätuntotyötaistelun toimeenpanijan on hyvin vaikea riittävällä tarkkuudella arvioida. Hän huomauttaa, että minimiseuraamus lain rikkomisesta on 10 000 euroa ja maksimi 150 000 euroa.

– Seuraamukset tulevat suuriksi, ja jos on sellainen peruste, jota on mahdoton arvioida toimenpiteeseen ryhdyttäessä, niin onhan se todella kummallinen tilanne, Koskinen sanoo.

KOLMAS myötätuntotyötaistelun laillisuutta määrittävä kohta on, että jos myötätuntotyötaistelu toimeenpannaan tuen osoittamiseksi ilman, että sillä olisi välitöntä vaikutusta pääriidan piirissä olevan työnantajan toimintaan, myötätuntotyötaistelusta ei saa aiheutua pääriitaan nähden suhteettomia vahingollisia seurauksia.

– Jos ajatellaan AKT:n työtaistelua, niin sillä on välitön vaikutus pääriidan piirissä olevan työnantajan toimintaan, kun teknologiateollisuuden yritys ei pysty kuljettamaan tavaroitaan. Nyt pystytään osoittamaan, että sillä on välittömiä vaikutuksia.

Entä miten Koskinen näkee sen, kenen tehtävä on viedä tukitoimet tuomioistuimen testattavaksi?

– Kun myötätuntotyötaistelujen uudella sääntelyllä suojellaan sekä tällaiseen työtaisteluun ryhtyneiden omaa työnantajaa että myös sen kohteena olevan pääriidan työnantajia, mielestäni molemmilla työnantajatahoilla on silloin oikeus viedä työtaistelutoimenpide työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Kanneoikeus on molemmilla työehtosopimuslain rikkomisen perusteella.