Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Tiede ja teknologia

30.6.2025 12:16 ・ Päivitetty: 30.6.2025 12:16

Ovatko tytöt kaikissa maissa tunteellisempia kuin pojat? Näin kyselytutkimus kertoo

iStock

Eri puolilla maailmaa 13-16-vuotiailla tytöillä on laajasti enemmän tunne-elämän ongelmia kuin pojilla. Toisaalta tytöt myös osaavat käsitellä tunteitaan itseään hyödyttävämmin kuin monet pojat.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Asia selviää Turun yliopiston kyselytutkimuksesta, jossa noin 26  000 nuorta 12:sta Euroopan ja Aasian maasta raportoi mielenterveyteen liittyvistä oireistaan.

Tutkimuksesta selviää, että tytöillä on kaikissa maissa poikia enemmän tunne-elämään liittyviä oireita, kuten ahdistusta ja masennusta.

Myös prososiaalisuus eli toisia hyödyttävä ja sosiaalisia suhteita edistävä käyttäytyminen on yleisempää tytöillä.

Turun yliopiston professori Andre Souranderin johtama tutkimus toteutettiin yhteistyössä kansainvälisen tutkimusverkoston kanssa. Verkosto koostuu lasten ja nuorten mielenterveyden parissa työskentelevistä ammattilaisista.

-  Nuorten psyykkisten ongelmien lisääntyminen maailmanlaajuisesti on huolestuttavaa, hän sanoo tiedotteessa.

Sourander sanoo, että ilmiötä on kutsuttu globaaliksi megatrendiksi nuorten hyvinvoinnissa, mikä alleviivaa nuorten mielenterveyden tutkimuksen tärkeyttä.

TUTKIMUS selvitti myös laajasti käytössä olevan Vahvuudet ja vaikeudet -kyselyn käyttöä ja sen kansainvälistä vertailukelpoisuutta. Tulosten perusteella kysely soveltuu kansainväliseenkin käyttöön.

Sourander huomauttaa, että valtaosa nuorten mielenterveysongelmiin liittyvistä tutkimuksista on tehty länsimaissa. Siksi on tärkeää tuottaa tutkimustietoa, joka vertailee nuorten hyvinvointia erilaisissa kulttuureissa ja taloudellisissa olosuhteissa.

-  Mielenterveyttä mittaavien menetelmien validointi on perusta nuorten mielenterveyden tutkimukselle.

Erikoistutkija Minja Westerlund sanoo tiedotteessa, että eri kulttuurien välillä on eroja siinä, miten mielenterveys ymmärretään, koetaan ja ilmaistaan.

Lisäksi kulttuuri, normit ja esimerkiksi kieli voivat vaikuttaa siihen, miten mittarin kysymyksiä tulkitaan ja miten niihin vastataan.

On siis tärkeää varmistaa, että maiden väliset erot kyselyssä johtuvat todellisista eroista mielenterveydessä, eivätkä vain heijasta eroja mittarin toiminnassa eri maissa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU