Hinnat nousivat pääkaupunkiseudulla 8,8 prosenttia loka-joulukuussa vuoden takaiseen verrattuna. Muualla maassa ne laskivat 2,3 prosenttia. Koko maassa hinnat laskivat keskimäärin 1,2 prosenttia vuodentakaisesta.

Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus huomauttaa, että koska pääkaupunkiseudulla omakotitalokauppoja tehdään melko vähän, muun maa tilannetta kuvaava luku lienee tilastollisesti luotettavampi. Hän ei silti väheksy isoja trendieroja.

– Se on iso nousu, mikä kertoo alueiden eriytymisestä myös omakotitalopuolella. Sijainti on entistä suurempi tekijä kaupungistuvassa Suomessa, Brotherus sanoo.

– Saattaa jopa olla, että oikea hintakehitys pääkaupunkiseudun ulkopuolella on vieläkin synkempi, koska asuntojen hintaindeksit lasketaan tehdyistä kaupoista. Syrjäseuduilla kauppaa tehdään alueen parhailla kohteilla, ja heikompikuntoiset jäävät myymättä tai tyhjilleen tai jäävät vapaa-ajan asunnoiksi.

Alueiden eritahtisuuden takana ovat Brotheruksen mukaan isot väestötrendit. Ikääntyminen ja syntyvyyden lasku iskevät nimenomaan omakotitalojen kysyntään, hän sanoo. Väestönkehityksen pitäisi kääntyä tai kaupungistumisen taittua, jotta hintaero ei kasvaisi.

– Jos ei lapsiperheitä tule tai he hakeutuvat lähemmäs kasvukeskuksia, omakotitalojen hinnoissa on laskupaineita. Puolestaan pääkaupunkiseudulla nousuvirettä riittää omakotitalopuolella asti.

Julkisuudessa on ehdotettu romutuspalkkiota alueille, joissa asuntojen hinnat laskevat ja asuntojen myynti on vaikeaa.
Brotherus ei lämpene ehdotukselle. Hänen mukaansa valtion ei tule ottaa pois asunnonomistajuuteen liittyviä riskejä. Lisäksi palkkio saattaisi olla kuolemansuudelma sen piiriin kuuluville alueille.

– Jos alueelta saa romutuspalkkioita, tarkoittaako se sitä, että jatkossa siltä alueelta kukaan ei uskalla ostaa asuntoja, kun se on valtion toimesta tuomittu romutettavaksi alueeksi? Brotherus kysyy.

Muutto- tai liikkuvuusavustuksia hän sen sijaan pitää perusteltuina. Liikkuvuuden edistämiseksi hän esimerkiksi viilaisi varainsiirtoveroa.

– Silloin sekä myynnissä että mahdollisen uuden ostossa muuttovero ei rankaisisi niin paljon, hän sanoo.

– Varsinkin kiinteistössä, kun se on näissä omakotitaloissa peräti neljä prosenttia, kyllä sen viilaaminen olisi paikallaan.

Hintakehityksen tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen kiinteistöjen hintaindeksistä. Tilastokeskus käyttää sen laadintaan kiinteistöjen kauppahintarekisteriä, jota ylläpitää Maanmittauslaitos. Tilasto kattaa omalla tontilla sijaitsevat omakotitalot.

Koko vuoden aikana vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat prosentilla koko maassa. Pääkaupunkiseudulla nähtiin yli kahden prosentin nousu ja muualla maassa runsaan prosentin lasku.

Myös pientalotonttien hinnoissa pääkaupunkiseudun ja muun maan hintakehitys poikkesivat toisistaan. Vuonna 2019 pientalotontin keskimääräinen neliöhinta pääkaupunkiseudun ulkopuolella oli vajaat 17 euroa ja pääkaupunkiseudulla yli kymmenkertainen, 180 euroa.

Omakotitalojen kauppoja tehtiin vuonna 2019 koko maassa yli neljä prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Pääkaupunkiseudulla kasvua tapahtui yli viidenneksen verran, ja muuallakin maassa lisäystä tuli runsaat kolme prosenttia.