Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Pääministeri esitteli valmiuslain mukaiset toimet eduskunnalle – Antti Lindtman: “Tuntemattoman edessä meillä on toisemme”

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman.

Eduskunta käsittelee valtioneuvoston asetusta valmiuslain käyttöönotosta ja sen soveltamisasetuksista.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Pääministeri Sanna Marin (sd.) esitteli alkuun täysistunolle, mistä on kyse. WHO on julistanut koronaviruksen maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. 

Hallitus on tehnyt linjauksia, jotka ovat voimassa 13.4. asti. Marin painotti, että ikääntyneitä ja perussairaita suojellaan ja turvataan terveydenhuollon kapasiteetti.

Viranomaisten säännönmukaiset toimivaltuudet jäävät puutteelliseksi. Siksi valmiuslaki on otettava käyttöön.

Marinin mukaan Suomi on varautunut paremmin kuin monet valtiot. Varautumista on tehty tammikuusta saakka. 

Tartuntatautilaki ja äännönmukaiset toimivaltuudet eivät enää kuitenkaan riitä väestön suojaamiseksi. 

Eduskunnassa käsitellään tänään kaksi käyttöönottoasetusta, josta toinen on säädetty kiireellisenä. Sen nojalla terveydenhuollon lääkkeiden palvelujen ja tavaroiden myyntiä voidaan nyt rajoittaa.

Toinen käyttöönottoasetus liittyy terveydenhuoltoon ja opetukseen. Kolme soveltamisasetusta liittyvät terveydenhuoltoon ja sosiaalialaan, opetukseen ja ihmisten työn tekemisee.

Marinin mukaan on mahdollista, että valtioneuvosto joutuu myöhemmin ottamaan muita pykäliä käyttöön liittyen esimerkiksi liikkumiseen. Tällöin tarvitaan uusi käyttöönottoasetus ja tarvittaessa soveltamisasetus.

Marin tiivisti, että valmiuslakien tarkoitus on tasata koronan tautihuippua, jotta terveydenhuollon kantokyky kestää. Tämä on tehtävissä oikea-aikaisilla ja oikeassa suhteessa tehdyillä toimenpiteillä.

“Järkälemäisen haasteen äärellä.”

SDP:n eduskuntaryhmän puheenvuoron käytti ryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman.

– Suomi – niin kuin koko maailma – on nyt kokonaan uudenlaisen, järkälemäisen haasteen äärellä. Nyt on selvää, että koronavirus on suomalaisen yhteiskunnan vaikein koettelemus sitten sodan jälkeisen ajan, Antti Lindtman totesi.

– Hallitus on todennut yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, että maassa vallitsee poikkeusolot. Siksi hallitus on antanut eduskunnalle esityksen valmiuslain käyttöönottoasetuksesta. Keino on järeä, mutta välttämätön, hän jatkoi.

Lindtman kuvasi, miten totuttu elämä rajoittuu monin tavoin. Kouluja, kirjastoja, teattereita ja uimahalleja suljetaan. Julkisia kokoontumisia rajoitetaan. Matkustaja- ja henkilöliikenne Suomeen keskeytetään.

– Yhteiskunnan toimivuuden varmistamiseksi varhaiskasvatukseen pääsy kuitenkin turvataan. On myös löydettävä uusia keinoja pitää yhteyttä heihin, jotka joutuvat eristyksiin omaan kotiinsa.

“Työmarkkinoilla tarvitaan jälleen laajaa yhteistoimintaa.”

Lindtman totesi, että rajoitustoimien lisäksi hallitus auttaa elinkeinoelämää ja vaikeuksiin joutuneita yrittäjiä merkittävällä tukipaketilla.

Talouden toiminta tulee vaatimaan vielä lisää huomiota ja aitoa elvytystä, mutta ensivaiheessa voimavarat on laitettava koronan leviämisen hidastamiseen ja yritysrahoituksen turvaamiseen.

– Työmarkkinoilla tarvitaan jälleen laajaa yhteistoimintaa talouskehityksen vakauttamiseksi ja työllisyyden turvaamiseksi. Tärkeää on, että tarpeelliset ratkaisut tehdään tasapuolisesti ja että hallitus kunnioittaa kolmikantaista neuvottelumenettelyä, työmarkkinoiden sopimustoimintaa ja myös palkansaajien oikeuksia.

– Toimet eivät ole helppoja ja ne vaativat paljon meidän jokaisen arjessa. Vaikeinakin hetkinä on ajateltava, että meidän on tehtävä kaikkemme suojellaksemme elämää. Menestyvä talous ja toimiva arki ovat tärkeitä, mutta kaikkein tärkeintä on elämä.

Lindtman sanoi, ettei yksikään sukupolvi voi valita koettelemuksiaan.

– Tämän sukupolven tehtävä on suojella heitä, jotka tämän maan ovat meille rakentaneet. Kannamme vastuuta ikäihmisistä ja muista riskiryhmiin kuuluvista. Pidämme huolta terveydenhuoltomme kantokyvystä.

– Koettelemus kohtelee meitä epätasaisesti. Joillakin pienyrittäjillä kassa tyhjenee, monet pienipalkkaiset joutuvat lomautetuiksi. Toiset taas joutuvat tekemään ylitöitä jaksamisensa rajoilla. Siksi tarvitsemme yhteisvastuuta ja toistemme auttamista – kaikki omien voimavarojensa ja kykyjensä mukaan.

“Kansalaiset odottavat, että jätämme nyt toissijaiset erimielisyydet syrjään.”

Lindtman siteerasi tasavallan presidenttiä Sauli Niinistöä, joka sanoi, että tarvitsemme fyysistä etäisyyttä mutta henkistä läheisyyttä.

– Laittamattomasti sanottu.

Lindtman painotti yhteisvastuun merkitystä.

– Tuntemattoman edessä meillä on toisemme. Kansalaiset odottavat, että jätämme nyt toissijaiset erimielisyydet syrjään ja tiivistymme. Suomi on aina pärjännyt yhteistyöllä, kyvyllä sopia ja vahvalla yhteisvastuulla. Ja suomalaisten osaamiseen, sinnikkyyteen ja sitkeyteen luottaen. Niin nytkin.

– Kaikissa tapauksissa tulemme ulos tästä koettelemuksesta kansakuntana, joka ymmärtää, kuinka tärkeää jokainen työ on yhteiskunnan toimivuudelle, oli kyse sitten sairaanhoitajasta, lääkäristä, poliisista, rajavartijasta, logistiikan ammattilaisesta, huoltoaseman tai teollisuuden työntekijästä.

– Kun olemme voittaneet tämän vitsauksen, on aika tehdä oppiraporttia; tutkia talousjärjestelmäämme ja miettiä kuinka nopeasti terveydenhoitomme ja koko yhteiskuntamme pystyy vastaamaan uusiin uhkiin.

Linstman muistutti, miten maailma on kansainvälinen, niin vitsauksetkin. Koronan voittamiseen tarvitaan vahvaa eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Kykyä yhteistyöhön tarvitaan myös uhkaavan talouslaman voittamiseksi.

– Viime perjantaina tuli kuluneeksi 80 vuotta talvisodan päättymisestä. Koettelemus on nyt aivan eri, mutta tälläkin kertaa ponnistus on yhteinen. Tälläkin kertaa meillä jokaisella on oma tärkeä rooli. Tälläkin kertaa Suomi selviää. Yhdessä, tulevaisuuteen vakaasti luottaen.

Lindtman totesi, että sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä tukee Marinin hallituksen poikkeuksellisia, mutta välttämättömiä toimia ja valmiuslain käyttöönottoa suojellaksemme heikoimpia sekä turvataksemme yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toiminta.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE