Marin totesi, että vielä alkuvuodesta emme osanneet aavistaa, että kriisistä tulisi näin syvä ja vakava.

– Vaikka Suomen varautuminen erilaisiin tilanteisiin on moniin muihin maihin verrattuna hyvä, on epidemia ja sen yhteiskunnalliset ja taloudelliset vaikutukset yllättäneet myös meidät.

Vaikka tautilanne on onneksi pysynyt rajoitustoimien ansiosta Suomessa maltillisena, emme voi Marinin mukaan huokaista helpotuksesta.

– On ollut arvokasta, että Suomessa on kyetty laajaan yhteistyöhön kaikkien eduskuntapuolueiden välillä, jotta rajoitustoimia on voitu ottaa käyttöön nopeasti. Kiitän erityisesti oppositiopuolueita rakentavasta yhteistyöstä tässä kansallisessa kriisissä. Hallitus on pyrkinyt pitämään eduskuntaryhmät informoituna ja kaikkien ryhmien kanssa on keskusteltu tilanteesta ja toimista säännöllisesti. Tätä haluamme myös jatkaa.

Marin sanoi myös, että emme olisi onnistuneet hillitsemään epidemian etenemistä Suomessa ilman kansalaisten sitoutumista rajoitustoimien noudattamiseen.

– Ihmiset ovat toimineet vastuullisesti ja suhtautuneet tilanteeseen sen vaatimalla vakavuudella. Siitä kiitos jokaiselle teistä!

– Kiitos myös niille lukuisille terveydenhuollon työntekijöille, opettajille, siivoojille, poliiseille, joukkoliikenteen kuljettajille, kaupanalan ja ruokahuollon työntekijöille ja lukuisille muille ammattiryhmille sekä suomalaisille yrityksille, jotka huolehtivat yhteiskunnan toimivuudesta kriisin keskellä.

Marin totesi, että poikkeusolot ja rajoitustoimet ovat raskaita kaikille.

– Epävarmuuden sietäminen, normaalista poikkeava arki, perheenjäsenten ja ystävien kaipaus sekä taudin aiheuttama huoli omasta ja läheisten terveydestä kuormittavat ihmisten mieliä ja hyvinvointia. Osa on myös huolissaan työstään ja toimeentulostaan.

Marin muistutti, että hallitus on päättänyt lukuisista toimista, joilla pyrimme turvaamaan työpaikkoja ja ihmisten toimeentuloa sekä helpottamaan yritysten tilannetta kriisin keskellä.

– Myös työmarkkinajärjestöt ovat tehneet arvokasta työtä ratkaisujen löytämiseksi.

– Moni suomalainen varmasti kysyy, milloin rajoitustoimista voidaan luopua ja palata normaaliin elämään. Kysymys on ymmärrettävä ja mielelläni antaisin siihen selkeän ja yksiselitteisen vastauksen. Totuus on kuitenkin se, ettemme vielä tiedä kuinka kauan tilanne jatkuu ja milloin voimme taas palata tavanomaiseen elämään. Vaikka onnistuisimmekin tukahduttamaan taudin Suomesta, on mahdollista, että se palaisi taas myöhemmin takaisin. Tavalla tai toisella meidän on toistaiseksi opittava elämään viruksen kanssa.

Marinin mukaan on selvää, ettemme selviä kriisistä vaurioitta. Epidemialla on vakavia vaikutuksia ihmisten terveyteen, hyvinvointiin ja talouteen.

– Pyrimme toimimaan niin, että vauriot olisivat mahdollisimman pienet. Ne jättävät kuitenkin väistämättä jälkensä.

Hallitus päivitti Suomen koronavirusstrategiaa 22. huhtikuuta kuultuaan asiantuntijoiden arviot tilanteesta.

– Tavoitteenamme on yhä estää viruksen leviämistä, turvata terveydenhuoltomme kantokyky ja suojella erityisesti riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä.

– Epidemian etenemisen hillitsemisessä on Suomessa onnistuttu toistaiseksi hyvin. Hallitus arvioi sen vuoksi, että Suomessa on mahdollista siirtyä asteittain ja hallitusti laajoista yhteiskunnallisista rajoitustoimista tartuntatautilain mukaiseen tehostettuun epidemian hallintaan. Kaikista rajoitustoimista ei voida kuitenkaan luopua kerralla, sillä tilanne on yhä vakava.

Marin painotti, että Suomen hybridistrategia nojaa rajoitustoimien hallitun purkamisen ohella testaa, jäljitä, eristä ja hoida -ajatteluun. Siinä laaja testaus, tehokas tunnistettujen tautitapausten ja -ketjujen jäljittäminen, sairastuneiden eristäminen sekä altistuneiden karanteeni estävät taudin etenemistä.

Osana hybridistrategiaa hallitus jatkaa epidemian hallinnassa käytettävän mobiilisovelluksen käyttöönoton valmistelua. Sovelluksen reunaehtona on vapaaehtoisuuteen perustuva ja yksilön tietosuojaa kunnioittava malli.

Valtioneuvoston kanslian asettama valtiosihteeri Martti Hetemäen johtama valmisteluryhmä tekee 1. toukokuuta mennessä suunnitelman rajoitustoimenpiteistä irtaantumiseksi  ja siirtymiseksi kohti taudin etenemisen hillinnän seuraavaa vaihetta. Hallituksen neuvottelu asiasta järjestetään tämän viikon sunnuntaina 3. toukokuuta.

Hallituksen neuvottelu varhaiskasvatuksen ja koulutuksen osalta käydään kuitenkin jo tänään, jotta koulutuksen järjestäjät ehtivät tarvittaessa varautua lähiopetuksen järjestämiseen.

– Hallitus seuraa tarkasti tehtyjen päätösten vaikutuksia taudin etenemiseen. Olemme myös valmiita muuttamaan päätöksiämme ja korjaamaan linjauksiamme aina uuden tiedon valossa.

Sanna Marin sanoi, että hjallitus on myös tehnyt virheitä kriisin keskellä. Esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentän liian pitkään jatkunut epäselvä tilanne olisi pitänyt kyetä ratkaisemaan nopeammin.

– Kun virheitä tehdään, ne on selvitettävä ja niistä on otettava opiksi. Helsinki-Vantaan tilanne korjattiin. Yritystukien kohdentumista selvitetään ja ratkaisuja etsitään työ- ja elinkeinoministeriössä. Suojavarusteiden ja terveydenhuollon välineistön saamisessa on yhä haasteita, ei vain Suomella vaan myös monilla muilla mailla, mutta tähänkin kokonaisuuteen etsitään ratkaisuja.

– On aivan varmaa, että virheitä tullaan myös tulevaisuudessa tekemään. Tämä johtuu siitä, ettei kaikkea tiedetä ja pystytä tai osata ennakoida. Ihmiset myös epäonnistuvat ja tekevät virheitä inhimillisistä syistä.

– On tavattoman tärkeää, että keräämme tämän kriisin kokemukset talteen. Kriisistä on syytä oppia, ja akuutin tilanteen väistyttyä valtionhallintomme toimivuutta, eri viranomaisten yhteistyötä sekä kansallista varautumista poikkeustilanteisiin on syytä arvioida tarkasti. Voin jo tähänastisen kokemuksen perusteella todeta, että meiltä on puuttunut kriisiajan välineitä, joita olemme joutuneet matkan varrella luomaan aivan liian kiireisellä valmisteluaikataululla.

Marin sanoi myös, että valmiuslainsäädäntömme on arvioitava ja se on uudistettava yhteistyössä kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa.

– Lainsäädäntöä on kokonaisuudessaan syytä tarkistaa varautumisen näkökulmasta, jotta olisimme tulevaisuudessa entistä paremmin valmistautuneita mahdollisiin kriiseihin.

Puheensa päätteeksi Sanna Marin siteerasi edesmennyttä presidenttiä Mauno Koivistoa.

”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.”

– Olemme kansakuntana selvinneet monista koettelemuksista historian saatossa. Kyllä me selviämme tästäkin.