– Nato kehittää suhteitaan Venäjän kanssa kolmen d:n periaatteella: peloite (deterrence), puolustus (defence) ja dialogi. Kevätkokouksen keskusteluissa nämä kolme pilaria nauttivat kannatusta, vaikkakin pääpaino Nato-ajattelussa on pelotteen ja puolustuksen rakentamisessa, kokoukseen osallistunut kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) kertoo Demokraatille.

Hän korostaa, kuinka puolustusliiton pääsihteeriksi vuonna 2016 valittu Jens Stoltenberg on tehnyt paljon työtä Venäjän ja Naton välisen dialogin rakentamisessa.

– Varsovassa kävi kuitenkin ilmi, ettei Nato-Venäjä-neuvosto ole kokoontunut menneen kevään aikana, eikä dialogipuolella täten olekaan odotettavissa lähiaikoina suuria uutisia.

Stoltenberg muisti korostaa lisäksi, kuinka Natolla tulee olla valmiudet myös suoraan keskusteluun Venäjän kanssa. Pääsihteeri kertoi uskovansa, että Naton ja Venäjän parempien suhteiden olevan mahdollisia.

Sen jälkeen kun Krimin niemimaa liitettiin Venäjään vuonna 2014, Nato on siirtänyt jälleen toimintansa painopistettä kriisinhallinnasta kohti perinteisempiä puolustusliiton tehtäviä, Heinäluoma kertoo. Naton Walesissa vuonna 2014 pidetyssä huippukokouksessa liitto antoi eurooppalaiselle toiminnalleen uudet suuntaviivat, joihin kuuluu muun muassa sotilaallinen läsnäolo Baltiassa ja Puolassa.

– Parlamentaarikkojen keskuudessa Nato-joukkojen vaihtuva läsnäolo näissä neljässä jäsenmaassa nauttii vahvaa kannatusta, Heinäluoma arvioi viikonloppuna vallinnutta henkeä.

– Keskusteluissa kävi myös ilmi, että niin Balttiassa kuin erityisesti Puolassa toivotaan Natolta pataljoonaa suurempia joukkoja sijoitettavaksi kyseisiin maihin. Puola tekee parhaillaan töitä saadakseen amerikkalaisen panssaridivisioonan maaperälleen.

Heinäluoma kertoo, että kokouksessa oltiin kuitenkin kriittisiä Nato-maiden kykyyn auttaa Baltian maita nopealla aikataululla mahdollisen kriisitilanteen koittaessa. Arvioiden mukaan Baltiaan voitaisiin saada viikossa yksi ranskalainen pataljoona ja kuukaudessa ehkä prikaati.

– Paljosta puheesta huolimatta todelliset nopeat suorituskyvyt ovat edelleenkin enemmän paperilla kuin käytännössä, hän huomauttaa.

Puolustusliitossa on kiinnitetty enemmän huomiota jäsenmaiden puolustusbudjetteihin sen jälkeen, kun Donald Trump nousi Yhdysvaltain presidentiksi ja siirsi katseensa Nato-maiden käyttämiin puolustusmenoihin. Puolustusliitto on jo ennen Trumpin virkakautta ilmoittanut tavoitteekseen, että jokaisen liiton jäsenmaan pitäisi käyttää puolustusmenoihin 2 prosenttia kansantuotteestaan vuoteen 2024 mennessä.

– Puolustusmenot ovat nousussa, mutta eivät ilmeisestikään sovitulla tavalla. Kokouksessa kävi ilmi, että vain 14 jäsenmaalla 29:stä on konkreettinen suunnitelma kahden prosentin tavoitteen saavuttamisesta määräajassa, Heinäluoma sanoo.

Hänen mukaansa kokouksessa kuultiin myös epäilyjä, miten yhteiskuntien muut tarpeet tulevat hoidettua, jos kaikki liikenevät rahat laitetaan puolustusbudjettiin.

– Epäilyksistä huolimatta lähivuodet tulevat olemaan sotilaallisen varustelun vuosia ja osa maista, kuten Puola, aikoo käyttää puolustukseen runsaasti varoja yli kahden prosentin tavoitteen, Heinäluoma kertoo.

Naton parlamentaarinen yleiskokous järjestettiin 25.–28.5.2018 Varsovassa. LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Trumpin ajama uudenlainen politiikka aiheuttaa muutenkin huolta Nato-maissa. Viimeisimpänä ongelmaksi on noussut Yhdysvaltojen vetäytyminen Iran-sopimuksesta. Heinäluoma arvioikin, että Euroopan ja USA:n poliitikkojen asettautuminen vastakkain luo levottomuutta, vaikka kaikki pyrkivätkin pitämään riidat Nato-yhteistyön ulkopuolella.

Kokouksessa nousi myös esiin, kuinka Nordstream II -kaasuputki saa voimakasta kritiikkiä niin yhdysvaltalaisilta ja erityisesti puolalaisilta. Saksa katsoo kuitenkin putkea edelleen vain taloudellisena kysymyksenä.

–  Saksan liittokansleri Angela Merkel rakentaa asiassa parhaillaan kompromissia, jossa Venäjä sitoutuisi myös jatkossa käyttämää Ukrainan kautta kulkevaa putkistoa. Kyseessä on ukrainalle yli kahden miljardin euron valuuttatulot, Heinäluoma kertoo.

Suomen valtuuskunnassa Naton parlamentaariseen yleiskokoukseen osallistuivat Heinäluoman lisäksi kokoomuksen kansanedustaja Ilkka Kanerva sekä perussuomalaisten kansanedustaja Tom Packalén. Vaikkei Suomi Naton jäsenmaa olekaan, oikeuttaa sen sotilasliiton kanssa vuonna 1998 solmima rauhankumppanuus läsnäoloon kokouksesa. Kumppanimaat saavat kuitenkin ainoastaan osallistua kokouksessa käytävään keskusteluun, ja ovat varsinaisen päätöksenteon ulkopuolella.

Suomi ja Ruotsi mainittiin kokouksen aikana useassa yhteydessä myönteisessä hengessä ja maiden sotilaallinen suorituskyky tunnustetaan. Heinäluoman mukaan Suomen asevelvollisuus nähdään vuonna 2018 jälleen äärimmäisen tärkeänä suorituskykytekijänä, kun vielä joitakin vuosia sitten sitä pidettiin vanhana jäänteenä.

– Varsovassa pidettiin myös yhteistapaaminen USA:n, Ruotsin ja Suomen parlamentaarikkojen kesken. Tässä tilaisuudessa tuotiin esille kolmen maan puolustussministereiden yhteisen kannanoton merkitys tulevalle yhteistyölle, Heinäluoma toteaa ja kertoo, että tapaamisessa sovittiin kolmikantayhteistyötä jatkettavan joulukuussa Washingtonissa.

Kansanedustajat Tom Packalén (ps.), Eero Heinäluoma (sd.) ja Ilkka Kanerva (kok.) Varsovassa.

Viikonlopun kokouksessa ilmeni, että Naton suhtautuminen EU-yhteistyöhön on muuttunut vuosien mittaan, Heinäluoma arvioi.

– Niin keskusteluissa kuin yleiskokouksen päätöksissä yhteistyö EU:n kanssa nähdään hyödylliseksi ja pelot EU:n oman suorituskyvyn kehittymisestä ovat hälvenneet. EU:n pysyvä rakenteellinen yhteistyö Pesco tunnetaan, ja siihen suhtaudutaan avoimin mielin, hän huomauttaa.

Puolustusyhteistyön saralla tulevaisuuden suuria kysymyksiä ovat Heinäluoman mukaan  joukkojen liikuttamiseen liittyvien esteiden poistaminen, yhteisten pelisääntöjen luominen ja kuljetusväylien rakentaminen.

– Edellä mainitut tulevat olemaan korkealla työlistalla nii EU:ssa kuin Natossakin. Esimerkiksi pääsihteeri Stoltenberg arvioi, että edessä olevan Brysselin Nato-huippukokouksen pääaiheeksi noussee sotilaallisen liikkuvuuden parantaminen.

Heinäluoma kertoo Stoltenbergin myös todenneen, kuinka Euroopan lähialueiden vakauden vaaliminen säilyy puolustusliiton tavoitteena myös tulevaisuudessa.

– Tähän liittyy myös terrorismin vastainen taistelu ja sitoutuminen paikallisten joukkojen kouluttamiseen, Heinäluoma kuvailee Stoltenbergin linjaamia tavoitteita.

– Tehtävänä on lanseerata Irakiin koulutusoperaatio, jossa Nato on mukana. Tavoitteena on varmistaa, ettei Isis koskaan enää nouse uudelleen.