Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kotimaa

Päästöttömän vedyn ennakoidaan lyövän läpi teollisuudessa 5-10 vuodessa

Daimler-Benz LEHTIKUVA / HANDOUT
Mercedes-Benz F-Cell -vetypolttokennosähköauto.

Suurimmat mahdollisuudet vedyn käytössä polttoaineena piilevät teollisuudessa, vaikka suurinta huomiota ovat keränneet polttokennoautot.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

–  Toki liikenne tulee olemaan merkittävä vedyn käyttäjä, mutta tällä hetkellä suurin kiinnostus näyttää olevan teollisuudessa, arvioi Fortumin aurinkoteknologiapäällikkö Eero Vartiainen.

Vetyä saadaan hajottamalla elektrolyysissä vesimolekyyli vedyksi ja hapeksi. Vety ajetaan polttokennon tai kaasuturbiinin läpi, jolloin syntyy energiaa. Vety on täysin päästötöntä. Prosessissa syntyy lisäksi vain vettä. Raaka-ainetta on käytännössä rajattomasti.

Elektrolyysi tarvitsee paljon sähköä, joten päästöttömän vedyn tuotanto nojaa tuuli-, aurinko- ja ydinvoimaloihin.

Teknologian kehitys suuria volyymejä varten on kuitenkin vielä alkutekijöissään. Vartiaisen mukaan tällä hetkellä kehitykseen esteenä on se, ettei ole määritelty, millaisia tuki- ja rahoitusehdot ovat ja millaisia teknologioita ne koskevat.

–  Tällä hetkellä ollaan koko sektorilla siinä tilanteessa, että tiedetään tästä tulevan iso juttu, mutta on paljon epävarmuutta siitä millaiset (rahoitus)kriteerit tulevat, Vartiainen sanoo.

Myös UPM:n teknologiajohtaja Jyrki Ovaska arvioi, että vetytalouden kehitys on alkuvaiheessa.

–  Menee viidestä kymmeneen vuoteen ennen kuin se alkaa kunnolla näkymään, Ovaska ennustaa.

Teollisuuden pitää tietää jo nyt keinot päästä ilmastotavoitteisiin

EU julkisti kesällä vetystrategiansa, jossa esitettiin jo määrällisiä tavoitteita vedyn käyttämiseksi polttoaineena. Tulevana kesänä EU-komission on tarkoitus esittää asiaa koskevia direktiivejä uusiutuvaa energiaa koskevien ehdotustensa osana. Vuoden loppuun mennessä komissio esittelee kaasudirektiivin uudistamista, mihin vetytalous linkittyy.

–  Teollisuuden täytyy tietää jo nyt pitkälti, mitkä ovat ne keinot, millä se selviää 2040-luvun päästövähennystavoitteista, Vartiainen sanoo.

Vuonna 2050 hiilidioksidipäästöjä ei saisi olla lainkaan.

Myös Ovaskan mukaan sääntelyn pitää olla selvää ennen investointeja, sillä suurten vetylaitosten rakentaminen maksaa helposti satoja miljoonia euroja.

–  Teknologia ei ole vielä kypsä, mutta vety on äärettömän mielenkiintoinen alue tulevaisuuden kannalta, hän arvioi.

Suomessa aloitti helmikuussa toimintansa kansallinen vetyklusteri

Suomessa helmikuussa toimintansa aloittaneessa kansallisessa vetyklusterissa on aloitusvaiheessa mukana noin 30 vetytalouden kehittämisen kannalta merkittävää yritystä. Klusterin ohjausryhmän muodostavat ABB:n, Aurelia Turbinesin, Gasgrid Finlandin, Fortumin, Nesteen, SSAB:n, UPM:n ja Wärtsilän edustajat.

Suomessa toimivista teollisuusyrityksistä suurinta huomiota on saanut teräsyhtiö SSAB. Yhtiön mukaan teräksen valmistuksessa perinteisesti käytetty koksi on tarkoitus korvata Raahen tehtaalla fossiilivapaalla sähköllä ja vedyllä vuonna 2026.

Terästuotanto on yksi eniten hiilidioksidipäästöjä aiheuttavista toimialoista maailmassa. SSAB:n tavoitteena on vähentää Suomen hiilidioksidipäästöjä seitsemän prosenttia.

Reitti synteettisiin polttoaineisiin ja kemikaaleihin

UPM:n Ovaska kertoo, että yhtiölle suurimmat mahdollisuudet avautuvat liikennepolttoaineista. Hänen mukaansa vihreä vety eli uusiutuvalla energialla tuotettu vety on tulevaisuuden vaihtoehto.

–  Tulevaisuudessa se voi olla myös reitti synteettisiin polttoaineisiin ja kemikaaleihin, Ovaska sanoo.

UPM suunnittelee rakentavansa uuden biojalostamon Kotkaan tai Rotterdamiin. Vetytalous liittyy myös biojalostamoihin. Lappeenrannan biopolttoainejalostamon tuotannossa käytetään jo vetyä.

–  Sähkön varastointi ja uusituvan energian käyttö on suuressa roolissa tulevaisuudessa, Ovaska arvioi.

Vedyn mahdollistama sähkön varastointi on suuri kysymys, koska tällä hetkellä esimerkiksi tuuli- tai aurinkovoimaloiden tuottamaa sähköä ei voida Ovaskan mukaan kunnolla varastoida.

Vanhat kaasuputket soveltuvat vedyn kuljettamiseen

Polttokennoilla kulkevat henkilöautot eivät tule olemaan tärkein vedyn käyttökohde liikenteessä. Fortumin Vartiainen sanoo, että maanteiden raskas liikenne ja lentoliikenne tulevat sen sijaan olemaan vedyn suurkäyttäjiä.

Vety on kevyt polttoaine suhteessa energiasisältöön. Se soveltuu näin liikenteeseen, jossa paino on ratkaiseva tekijä. Raskaat akut soveltuvat huonosti rekkoihin ja lentokoneisiin.

Vartiaisen mukaan vedyllä tulee olemaan merkittävä rooli myös asuntojen lämmityksessä erityisesti Keski-Euroopassa, jossa suuri osa taloista lämpiää maakaasulla.

Uusien vetyputkien ohella vanhat kaasuputket soveltuvat pienin muutoksiin vedyn kuljettamiseen kotitalouksiin ja teollisuuslaitoksiin. Lisäksi on olemassa suuria kaasuvarastoja, joita voidaan käyttää vedyn varastointiin.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE