Pääsykoeuudistuksessa on siis kyse keväällä 2018 voimaan astuvasta korkeakoulujen pääsykoejärjestelmän keventämisestä ja tavoitteesta, että tulevaisuudessa ylioppilastodistuksesta tulee pääsykoetta yleisempi valintatapa.

Syksyllä 2016 korkeakoulut lupasivat opetus -ja kulttuuriministeriölle, että ne luopuvat pitkää valmentautumista vaativista opiskelijavalinnoista vuoteen 2018 mennessä. Korkeakoulut julkaisivat ensi kevään valintaperusteensa lokakuussa, mutta siltikään ei ole vielä tiedossa, miten uudistukset tulevat näkymään kevään haussa. Ministeriö haluaa, että korkeakoulut alkavat valita opiskelijansa ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella, minkä seurauksena ylioppilaskokeiden tulokset määrittelevät nuorten tulevaisuutta yhä enemmän.

Muutosta halutaan, koska nykyinen alakohtainen pääsykoejärjestelmä on korkeakouluille kallis ja hakijoille raskas. Uudistus on seurausta hallituksen leikkauksista, sillä esimerkiksi tällä vuosikymmenellä tutkimuksen ja tuotekehityksen valtion rahoitusta on leikattu 267 miljoonaa euroa. Lisäksi pääsykoejärjestelmän uudistuksilla halutaan kitkeä eriarvoistavana pidettyä valmennuskurssibisnestä, mutta en kuitenkaan usko, että uudistuksella saadaan bisnestä kitkettyä, sillä valmennuskurssit siirtyisivät lukioon valmennuksina ylioppilaskirjoituksiin korkeakoulujen pääsykoevalmennuksien sijaan.

Valintakoe mittaa soveltuvuutta alalle, motivoituneisuutta sekä on turva lukiossa alisuoriutuneelle. Uudistuksen tavoitteena on myöskin saada nuoret välttämään välivuoden pitäminen ja nopeamman valmistumisen seurauksena on nopeampi työllistyminen. Nuorille on annettava mahdollisuus välivuoden pitämiseen. Yhteiskuntamme korostaa markkinakelpoisuutta, tehokkuutta, tuottavuutta ja loputonta itsetarkkailua ihan liian paljon.

Pääsykoeuudistuksen toteutuminen tarkoittaisi myös sitä, että lukio-opintojen aloittavien nuorten on tiedettävä, mille alalle haluaa opiskelemaan lukion jälkeen ja kurssivalinnat olisi tehtävä sen mukaisesti. Monelle lukio on paikka ja aika miettimiselle ja omien mielenkiinnonkohteiden  ja soveltuvuusalueiden etsimiselle. Tämä saattaisi vähentää lukio-opintoihin hakeutuvia nuoria, jos jatko-opintolinja tai mielenkiinnonkohteet eivät ole selvillä.

Opiskelijaterveydenhuoltoon on lisätty resursseja, sillä 60 % lukiolaistytöistä kärsii koulu-uupumuksen aiheuttamasta väsymyksestä viikoittain. Haluammeko tämän luvun lisääntyvän? Mielestäni koulutus on ehdottoman tärkeä asia, mutta tärkeää on myös nuoren jaksamisesta huolehtiminen ja mielenterveyden tasapaino.

Jotta uudistuksesta saataisiin toimiva ja kaikille tasapuolinen, uudistus tulee toteuttaa siten, että se tarjoaa jokaiselle yhtäläiset mahdollisuudet saavuttaa parhaimpansa. Korkeakoulujen pääsykoeuudistuksessa ei toteudu tasa-arvo, on muistettava, että se kuitenkin luo hyvinvointivaltiomme perustan.