Kun puolueen puheenjohtaja Antti Rinne painotti puheessaan Lahdessa Sdp:n valmistelevan vuoden 2019 eduskuntavaaleihin ehdotuksen uudenlaisesta sosiaaliturvamallista lähtökohtanaan yleisturva, puoluekokous puhkesi raikuviin aplodeihin.

Asteikolla 1–10, kuinka ylpeitä olette Demarinuorissa puoluekokouksen päätöksestä?

– Päätös on täysi kymppi. Nyt on aidosti konkreettisesti myönnetty puolueessa työelämän muutos. SDP:llä on ansiokas historia hyvinvointivaliton keskiössä. Pitää olla ylpeä, että taas otetaan uudistajan roolia. Puoluekokouksesta on vahva viesti, toivon, että puolueväki ja johto sitoutuisi tähän, Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi sanoo.

Suomessa on käyty pitkään sosiaaliturvan uudistamiskeskustelua. Viime vuosina on puhuttu paljon perustulosta, josta nyt hallituksella on käynnissä eräänlainen kokeilu.

– Demarinuorissa pohditttiin, että meilläkin puolueessa pitäisi olla vastaus. Perustulo ei ole vastaus, se on yksinkertainen heitto. Demarinuorten poliittisen sihteerin Matias Mäkysen johdolla lähdimme kehittelemään yleisturvaa.

Näkkäläjärvi kertoo, että juuri Mäkynen on ollut keskeisin hahmo, kun Demarinuorten liittohallituksessa on valmisteltu yleisturvaa.

Kun malli lokakuussa 2015 julkistettiin, se mainittiin Kelankin tutkimusjulkaisussa yhtenä sosiaaliturvan mallina perustulokokeilua valmisteltaessa.

– Mallia on kiitelty kunnianhimosta ja myös realismista. Puhtaan perustuloajattelun ongelma on se, että se on kiva, mutta esitetyt mallit ovat olleet enemmän tai vähemmän epärealistisia, Näkkäläjärvi sanoo.

SDP:ssä on perustettu syksyllä 2016 sosiaaliturvaa uudistava työryhmätyö. Puoluekokouspäätöksen jälkeen Näkkäläjärvi pitää selvänä, että tätä työtä tehdään juuri yleisturvan pohjalta.

– Puoluekokouksen päätös on puoluejohdolle ja työryhmälle vahva viesti, että sosiaaliturvauudistusta pitää viedä eteenpäin ja tehdä oma malli.

Yleisturva ei ole perustulo

Mikkel Näkkäläjärvi tiivistää yleisturvan olevan tarveharkintainen ja syyperustainen sosiaaliturvamalli. Se ei siis ole määritelmällisesti perustulo.

Yleisturvassa on kolme tasoa. Sen alin taso, takuutulo, on suuruudeltaan 560 euroa. Se korvaisi nykyisen toimeentulotuen perusosan ja sitä maksettaisiin automaattisesti henkilöille, joiden tulot jäävät tietyn rajan alle. Yleisturva huomioi erilaiset elämäntilanteet.

Takuutuloa korkeampi yleistulo puolestaan korvaisi työttömille, työkyvyttömille, sairaille ja opiskelijoille maksettavat syyperusteiset etuudet kuten asumistuen.

Yleisturvan kolmas taso on nimetty aktiivituloksi. Se on porkkana oman työllistymisen edistämiseen. Jos ei ole aktiivinen, putoaa takuutulolle.

Yleisturvassa säilyy ansiosidonnainen työttömyysturva sekä täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki, jota sosiaalityöntekijät voivat myöntää. Niitä saisi yleisturvan päälle.

Näkkäläjärvi painottaa, että malli olisi vahvasti automatisoitu. Tämän mahdollistaa verohallinnossa valmisteila oleva kansallinen tulorekisteri. Sen pitäisi käynnistyä vuonna 2019.

Tulorekisterin myötä jokaisen sosiaaliturva ja tulot voitaisiin yhdistää reaaliajassa. Kun tekisi enemmän työtä, sosiaaliturva vähenisi tasaisesti. Näin ollen myös kannustavuus toteutuisi.

– Tulot vähenisivät aina tasaisesti. Nyt työmarkkinatuessa on 300 euron suojaosa, sen yli meneminen alkaa vähentää työmarkkinatukea mutta myös asumistukea. Yleisturvassa kannattaisi ottaa esimerkiksi 5 lisätyötuntia, koska tulot vähentäisivät sosiaaliturvaa aina tasaisesti, Näkkäläjärvi sanoo.

Idea syntyi sosiaaliturvakeskustelusta

Sosiaaliturva reagoisi joustavasti erilaisiin muutoksiin, useampiin töihin, työharjoitteluun, vapaaehtoistyöhön järjestelmän vahvan automaation vuoksi. Se huomioisi ihmisten monenlaiset ja muuttuneet työsuhteet.

– Sosiaaliturvan ja työn verotuksen pitäisi muodostaa yhteinen kokonaisuus. Kun tekee lisätunteja, ei tarvitsisi laskea, kannattaako ottaa työtä vastaan, Näkkäläjärvi toistaa.

Näkkäläjärvi ehdottaa, että tuleva hallitus ottaisi hallitusohjelmaan sosiaaliturvakokeilun yleisturvan kaltaisella mallilla.

– Saataisiin oikeasti tietoa sosiaaliturvan vaikutuksesta ja siitä, kannattaako ottaa työtä vastaan. Pitäisi olla isompi ja monipuolisempi ryhmä kokeilussa, kun tällä hetkellä perustulokokeilussa on mukana vain 2 000 työtöntä.

Mikkel Näkkäläjärven mukaan Demarinuorten yleisturvaan on haettu mallia Britannian sosiaaliturvasta, niin kutsutusta negatiivisesta tuloverotuksesta ja myös Suomen nykyisestä sosiaaliturvasta.

– Yleisturva on yhdistelmä monesta mallista. Idea syntyi Suomessa pitkään käynnissä olleesta sosiaaliturvakeskustelusta – sehän oli sillä tasolla, että onko perustulo hyvä vai ei. Meidän piti tehdä laajempi, kunnianhimoisempi mutta toteuttamiskelpoinen näkemys. Ymmärsimme sitten, että kansallinen tulorekisteri on oivallinen väline nykyiseen työelämään soveltuvan sosiaaliturvan luomiseksi, Näkkäläjärvi sanoo.

–

Hänen arvionsa mukaan vaikeimmat haasteet yleisturvan valmistelussa liittyvät asumistuen yhteensovittamiseen mallin kanssa. Yleisturva vaatisi myös tuloverotuksen uudistamista.

Näkkäläjärvi tiivistää yleisturvan edut kolmeen kohtaan: systeemi yksinkertaistuisi, se kannustaisi aktiivisuuteen työn tekemisessä ja köyhyys vähenisi.

– Kun suomalaista sosiaaliturvaa on haluttu pitkään kehittää, voi olla ratkaisevaa, että SDP otti tämän askelen, ja toivon että se ottaa johtajuuden sosiaaliturvan uudistamisessa.

Näkkäläjärven mukaan mallia on luontevaa viedä eteenpäin myös muiden Pohjoismaiden demaripuolueisiin.

– Norjassa on ollut jo kiinnostusta.

– Olen hyvin ylpeä siitä, miten vahvasti nuoret puoluekokousedustajat esiintyivät Lahden puoluekokouksessa. Moni on konkreettisesti sanonut, että nuoret esiintyivät edukseen. Eräskin entinen ministeri sanoi, että Lahden puoluekokous tullaan historian kirjoissa muistamaan nuorten kokouksena.

Mitä Demarinuorilta on odotettavissa seuraavaksi? Näkkäläjärvi toteaa, että tarkoitus on etsiä toteuttamiskelpoisia ratkaisuja eikä vain huudella. Mutta juuri nyt on aika keskittyä kuntavaaleihin.

Hän kuitenkin raottaa, että Demarinuorissa on viime aikoina paneuduttu feministiseen talouspolitiikkaan. Hänen mukaansa suomalainen talouspolitiikka ja sen sukupuolivaikutukset pitäisi perata kunnolla feministisen katsannon läpi. Tämän jälkeen olisi tehtävä tarvittavat korjaavat toimenpiteet.