Esityksen piti lähteä torstaina lausunnoille, mutta asian poliittista arviointia haluttiinkin vielä jatkaa, kertoi hallitusneuvos Nico Steiner työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM) torstaina STT:lle.

-  Tavoitteena on lähettää se lausunnoille mahdollisimman pian, kenties jo perjantaina, Steiner sanoi.

TYÖNANTAJAT edustavat Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ja Suomen Yrittäjät ovat ehdotukseen pääosin tyytyväisiä, mutta Yrittäjätkään ei kuitenkaan ihan täysin.

Toisin sopimisen oikeus tarkoittaa mahdollisuutta sopia yrityksessä yhdessä paikallisesti toisin kuin työehtosopimukseen on kirjattu.

-  Tähän tulee mahdollisuus hyödyntää kaikissa yrityksissä työehtosopimuksen tarjoamia joustoja ja mahdollisuuksia, mutta ei siis mahdollisuutta sopia toisin kuin työehtosopimuksessa on sovittu. Se jää tulevien hallituksien hoidettavaksi. Säätytalossa hallitusneuvotteluissa tehtiin poliittinen kompromissi, jonka seurauksena toisin sopiminen putosi pois, Pentikäinen sanoo.

Aiempi, Juha Sipilän (kesk.) hallituksen esitys paikallisen sopimisen laajentamisesta ei kelvannut Suomen Yrittäjille. Uudessa ehdotuksessa Yrittäjiä silloin hiertänyt niin sanottu luottamusmieslukko on poistettu.

HALLITUKSEN esitys on määrä antaa eduskunnalle ennen juhannusta. Lakien on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa.

Työehtosopimukset ovat erilaisia, mutta useilla aloilla ne mahdollistavat paikallisen sopimisen muun muassa erilaisten lisien ja kertymien korvaamisesta vapaalla, keskimääräisen työajan muuttamisesta ja työaikapankin käyttöönotosta.

Keskeinen muutos hallituksen ehdotuksessa on, että myös järjestäytymättömillä työpaikoilla eli yrityksissä, jotka eivät kuulu työnantajaliittoon, saisi soveltaa yleissitovan työehtosopimuksen paikalliseen sopimiseen kelpuuttavia määräyksiä. Tällä hetkellä se on mahdollista vain liittoon kuuluville työnantajille. Lisäksi yrityskohtaisilla työehtosopimuksilla voisi sopia vastedes samoista joustoista kuin valtakunnallisillakin.

Lakia esitetään muutettavaksi myös siten, että työntekijöiden sopijaosapuoli voisi olla liittoon kuuluva luottamusmies tai henkilöstön keskuudestaan valitsema luottamusvaltuutettu tai koko henkilöstö.

ESITYKSESSÄ ehdotetaan, että työehtosopimuksen perusteella valittu luottamusmies edustaisi järjestäytymättömillä työpaikoilla paikallisissa neuvotteluissa vain niitä työntekijöitä, jotka ovat voineet osallistua hänen valintaansa eli toisin sanoen lähinnä ammattiliittoon kuuluvia työntekijöitä.

Muun muassa tämä on huolestuttanut työntekijäjärjestöjä. Sen on arveltu esimerkiksi tekevän sopimisesta sekavaa.

TEMin Steinerin mukaan yleensä luottamusmiehen valintaan osallistuvat työntekijät, jotka kuuluvat liittoon, mutta joissakin työehtosopimuksissa on poikkeuksia siten, että valintaan voi osallistua laajempi joukko.

STT:n näkemän esitysluonnoksen mukaan ehdotetut muutokset voivat vaikuttaa arviolta 500  000-700  000 palkansaajaan, mikä vastaa noin 20-30:tä prosenttia kaikista palkansaajista.

PAIKALLISEN sopimisen työllisyysvaikutuksista ei ole olemassa näyttöä. Esitysluonnoksessa arvioidaan, että pitkällä aikavälillä parantunut tuottavuus voi johtaa joko työn hinnan tai työllisyyden nousuun.

-  Mikäli parantunut tuottavuus ulosmitataan palkankorotuksilla, työllisyysvaikutukset jäävät vähäisiksi, luonnoksessa sanotaan.

Esitysluonnoksessa on nostettu esiin OECD:n arvio, jonka mukaan paikallinen sopiminen on Pohjoismaissa parantanut tuottavuutta, nostanut palkkatasoa ja vähentänyt ei-vapaaehtoisten epätyypillisten työsuhteiden osuutta. Varsinaista työllisyysvaikutusta sillä ei kuitenkaan ole havaittu.

Luonnoksessa sanotaan myös, että esityksellä ei voida katsoa olevan välitöntä vaikutlusta kansantalouteen, koska tuottavuuden kohentuminen on kiinni siitä, miten työmarkkinajärjestöt ja neuvotteluosapuolet työpaikoilla muutokseen reagoivat.

RISKIKSI arvioidaan muun muassa se, että palkansaajapuoli saattaisi vaatia paikallisen sopimisen mahdollisuuden poistamista työehtosopimuksesta vastalauseena siitä, että sopimuksen voi tehdä muun kuin luottamusmiehen kanssa.

Työntekijöitä edustavissa SAK:ssa, STTK:ssa ja Akavassa on pelätty muutosten johtavan muun muassa siihen, että suomalaisten työehdot heikkenevät, sopimisesta tulee sekavaa ja työnantajayritysten järjestäytymisen kannusteet heikentyvät.

Sanna Nikula/STT