Vesivoimayhtiö Oulun Energia ja yrittäjä Eerin Rosenström suunnittelevat Vantaankoskeen vesivoimalaa.

Vantaankosken vanhan myllyn turbiini on tarkoitus ottaa uudelleen käyttöön. Aiemmin Rosenström on puhunut vain myllyrakennuksen muuttamisesta hostelliksi.

Vanhan turbiinin maksimikapasiteetti on Rosenströmin mukaan 1,5-3 kuutiota sekunnissa. Turbiinissa on ollut 40-kilowattinen generaattori. Se vastaa viiden kotisähkösaunan energiatehoa.

Vantaankosken suunnitellun voimalan yläpuolelle jäisi lähes sata jokikilometriä, jonne luonnontaimen nousee. Virtavesien hoitoyhdistys on jo ehtinyt lähettää ely-keskukselle vaatimuksen estää voimalan käyttöönotto.

– Tämä olisi iso askel taaksepäin. Ikiaikaisia, tarpeettomia virtavesien vaellusesteitä pitäisi nykypäivänä purkaa, eikä rakentaa uusiksi. Jo sellainen ilmaisu kuin kauneuspato on nykymaailmassa kovin kyseenalainen käsite. Kielikuvana se on vähän sama kuin sujuva liikenneruuhka, Harakka sanoo.

– Voi todellakin kysyä, miksi Uudenmaan tärkein vesistö pitäisi uhrata muutaman sähkökiukaan tähden?

Harakka allekirjoitti hiljattain useiden demariedustajien joukossa lakialoitteen, jolla pyritään helpottamaan vaelluskalojen nousua latvavesistä kutupuroihin – siis myös Vantaankoskelta ylös Vantaanjokea.

Vantaan kaupunki on näyttänyt tyylikästä esimerkkiä Keravanjoessa sijaitsevan Tikkurilankosken vanhan vaellusesteen purkamisessa ja nyt Oulun Energia kannustaa tukkimaan jo toista haaraa, Harakka ihmettelee.

– Kun Vantaankosken turbiinin tuottama vesivoima on hyvin pieni, niin tässä ei ole kyse mistään energiapolitiikasta. Se olisi vain näyttö siitä, että vanha meininki jatkuu, jossa vesivoimayhtiöt saavat tehdä mitä haluavat ihmisestä ja ympäristöstä piittaamatta, Harakka ruoskii.

Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran SKES:n vantaalainen puheenjohtaja Jukka Halonen tyrmää hankkeen vielä suorasanaisemmin.

– Surkuhupaisinta on, että Vantaan kaupunki viettää parhaillaan jokien ja purojen teemavuotta. Samaan aikaan joku pohjoisen energiayhtiö käyttää yksittäistä yrittäjää keppihevosenaan ja pukkaa uutta pienvoimalaa keskelle kaupunkia, joka on ottanut vesiluonnon kunnia-asiakseen, Halonen sanoo.

Halonen on myös kaupunginhallituksen asettaman Vantaan vaelluskalatyöryhmän sekä purojen ja jokien teemavuoden ohjausryhmän puheenjohtaja.

– Mikään järjellinen seikka ei puolusta tällaista voimalaa. Itse purkaisin saman tien myös Vantaankoskessa jäljellä olevan patoraakin. Se ei estä onneksi kokonaan taimenten nousua, mutta toimii hidasteena. Lisäksi luonnonkosken palautuminen tuohon kohtaan olisi ilo ihmisille ja luonnolle – matkailullisista arvoista puhumattakaan.

– Niin kaupunki, SKES kuin Virtavesien hoitoyhdistys ovat kunnostaneet Vantaanjoen vesistöä taimenen lisääntymisalueiksi, ja sitten tulee tämä, vieläpä kaikessa hiljaisuudessa valmistellen. Se on pahaa ihmisten, julkisen päätöksenteon ja ympäristön aliarvioimista.

Halonen ei usko, että voimalahanke tulee toteutumaan. Hän miettii, että kyse voi olla paljon yksinkertaisemmasta asiasta.

– Pannaan pystyyn järjetön hanke, jota kaikki vastustavat. Huomio kiintyy siihen ja siirtää keskustelun pois tärkeämmästä – turhien patojen purkamisesta. Juuri siitä pitäisi nyt puhua.