Hänellä on maahanmuutosta ja siitä käytävästä keskustelusta paljon omakohtaista kokemusta, sillä hän oli etulinjassa ratkomassa asioita syksyllä 2015, kun Suomeen saapui muutamassa kuukaudessa 32 000 turvapaikanhakijaa.

Nerg osallistui äskettäin Oulussa tilaisuuteen, jossa puhuttiin Oulun seksuaalirikoksista ja niihin liittyvästä yhteiskunnallisesta tilanteesta. Keskustelu osoitti Nergin mukaan sen, että samanlainen huoli on pinnalla nyt kuin muutama vuosi sitten.

– Ääripäät ovat äänessä, ja tehdään ylilyöntejä, kun meidän pitäisi ehdottomasti päästä nyt eteenpäin, jotta meidän työperäiset, opiskelijat ja yliopistotyöntekijät eivät kokisi, etteivät saakaan olla rauhassa, Nerg sanoo.

– Eli ei hirveän hyvältä näytä.

Mutta palataan syksyyn 2015, jolloin Nerg toimi sisäministeriön kansliapäällikkönä. Yhtäkkiä hän ja koko Suomi joutuivat ennen kokemattoman ilmiön eteen, kun Ruotsista alkoi tulla rajan yli tuhansia ja taas tuhansia turvapaikanhakijoita. Vertailun vuoksi vuonna 2014 Suomeen tuli koko vuonna noin 3 300 turvapaikanhakijaa.

– Se oli niin hektistä (aikaa). Asiat tulivat niin voimallisesti päälle ja veivät jatkuvaan myllerrykseen, Nerg kertoo.

Toisaalta aikaa muistellessaan hänelle nousee mieleen kiitollisuus. Syksy 2015 oli hänen mielestään huikea näyttö suomalaiselle yhteiskunnalle. Suuresta turvapaikanhakijoiden määrästä huolimatta viranomaiset pystyivät Nergin mukaan hallitusti organisoimaan asiat niin, etteivät tänne tulleet ihmiset alkaneet leiriytyä pitkin maata. Syyskuussa 2015 perustettiin Tornion järjestelykeskus, josta turvapaikanhakijat kuljetettiin rekisteröinnin jälkeen kootusti vastaanottokeskuksiin.

– Sillä osoitettiin paljon, miten kriisinsietokykyinen suomalainen organisaatio on.

Kumpusi yhteistyöhalu ja -kyky

Nergin mukaan Suomen onni oli se, että Neuvostoliiton hajoaminen 1980-luvulla oli tuonut Suomen lainsäädäntöön järjestyskeskuspykälän. Silloin pelättiin, että itärajan yli voisi tulla pakolaisvyöry. Näin ei käynyt, mutta syksyllä 2015 tuo pykälä kaivettiin naftaliinista.

– Meillä oli lainsäädännössä olemassa elementit, joita ei ollut koskaan koeteltu eikä käytetty, mutta ne oli tehty sinne tämäntyyppistä tilannetta varten.

Nerg johti sisäministeriöstä käsin kriisiryhmää, jossa oli mukana useiden ministeriöiden edustajia, poliisiylijohtaja, rajan päällikkö, pelastusylijohtaja, suojelupoliisin päällikkö, Maahanmuuttoviraston ylijohtaja ja Suomen Punainen Risti. Yhteistyö oli saumatonta ja rajat ylittävää. Mistä siis kumpusi yhteistyöhalu ja -kyky?

– Ensimmäinen syy oli tietysti se, että meille kaikille tuli yhteinen tietopohja ja aloimme ymmärtää, että kyse on niin hankalasta asiasta, ettei kukaan meistä selviä yksin. Sitten tuli hieman sellainen flow-tila, että hetkinen, nyt tähän tarvitaan meitä kaikkia, ja jokainen mietti, kuka tässä vielä pitäisi olla mukana. Että tämä halutaan ratkaista, Nerg sanoo.

STT–EEVA NIKKILÄ-KIIPULA

Päivi Nergin ja Nina Järvenkylän kirja Tiukka paikka (Docendo) on juuri ilmestynyt.