Suomeen saapui vuoden aikana 32 476 turvapaikanhakijaa. Silloin Nerg otti itselleen roolin kertoa mahdollisimman selkeästi kansalaisille, mitä seuraavaksi tapahtuu.

– Se oli tietoinen ratkaisu. Oli lähdettävä täyttämään tiedon tarvetta, jotta muu virkakunta saa rauhan tehdä työtään.

Päätökset oli tehtävä sen hetkisen tiedon varassa. Jatkuvasta valmiustilasta ei voinut irrottautua täysin edes kesämökillä. Kritiikki pakotti miettimään omaa toimintaa ja arvomaailmaa. Viimeistä kolmea vuotta Nerg luonnehtiikin raskaaksi.

– Sen kanssa oli pakko oppia elämään. Mietin, kestänkö, jaksanko, onko liian raskas paikka. Kävelin viestintäjohtajan huoneeseen useampia kertoja sanoakseni, etten jaksa tätä, eikö joku muu voisi hoitaa.

Tiedon pitäminen sisällään on ollut Nergistä raskasta, varsinkaan kun ei ole voinut kertoa asioiden taustalla olevista seikoista. Se olisi auttanut ihmisiä ymmärtämään tilannetta ja tehtyjä ratkaisuja.

– Vaikeimmat hetket ovat liittyneet siihen, kun ulkopuolelta ihmiset ovat tulleet kyseenalaistamaan omaa arvopohjaa ja kysyneet, olemmeko poliitikkojen vietävissä.

Syytökset olivat pahimmillaan ”Oletteko natseja?”-luokkaa. Silloin Nerg lopetti keskustelupalstojen seuraamisen. Oli suojattava itseä. Perheenyhdistäminen on ollut Nergille henkilökohtaisesti vaikein kysymys, josta on käynyt painia omassa mielessään.

– Olen virkamiesvastuussa. En ole voinut puuttua, vaikka kriteerit eivät ole aina olleet sellaisia, mitä itse olisin halunnut.

Nerg on pyrkinyt luomaan edellytyksiä niiden perheiden yhdistämiselle, joille se vain on ollut mahdollista. Hän muistuttaa Suomessa turvapaikanhakijatilanteen hoidon olevan EU-maiden parhaimmistoa. Kansliapäällikkö on ollut jatkuvasti hallituksen käytettävissä.

– Koen antaneeni viranomaisille kasvot. Virkakoneiston kasvot, jotka ovat vieneet asioita eteenpäin. Toivottavasti ihmiset eivät ole ajatelleet minua hallituksen kasvoina.

Stressin sietokyky on kasvanut. Nerg kokee onnistuneensa parhaiten avoimen kulttuurin luomisessa.

Hienoimpia ovat olleet yhdessä onnistumisen hetket, kuten Tornion vastaanottokeskuksen pystyttäminen nopealla aikataululla. Haastavat tilanteet ovat pakottaneet etsimään ratkaisuja yhdessä.

– Se on paljon isompi asia kuin maahamuuttokriisistä selviäminen 2015. Tunteet ja kaikki muu on ollut pakko siirtää sivuun.

Nergin mukaan pitäisi puhua paljon enemmän yhteiskuntaa yhdistävistä asioista. Hänestä olisi parasta, jos suomalaiset rohkaistuisivat kanssakäymiseen erilaisten ihmisten kanssa. Ihmiset tarvitsevat entistä enemmän toinen toisensa kunnioittamista.

– Suomen tämän hetkinen ilmapiiri ei ole tarpeeksi kypsä siihen, että eläisimme yhdessä eri kulttuureista ja uskonnoista tulevien ihmisten kanssa. Meidän pitäisi pysähtyä. Me olemme kaikki luojan luomia erilaisia ihmisiä.

Nergin on vaikea ymmärtää, miksi auttaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita. Paperittomana heillä ei ole minkäänlaisia oikeuksia Suomessa. Hän ei näe perusteita piilotteluun edes kirkolla tai sen jäsenillä. Hän muistuttaa, että perustuslain lähtökohtana on hädässä olevien ihmisten auttaminen.

– Eri asia on heidän auttamisensa, joilla on kotiinpaluun mahdollisuus. Suomi ei lähetä ketään kuolemaan. Nämä ovat todella vaikeita kysymyksiä.

Nerg on aloittanut vuoden alusta työnsä valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteerinä. Hänen uusiin tehtäviinsä kuuluu esimerkiksi henkilöstöjohtaminen, hallinnon ja julkisen hallinnon kehittäminen, digitalisaation edistäminen sekä toimintatapojen ja ohjauksen kehittäminen julkisessa hallinnossa. Lisäksi hän johtaa tehtävässään maakunta- ja sote-uudistuksen toteutusta.

– Toivon saavani käyttää omaa osaamistani sataprosenttisesti, ja työni olisi niin haasteellista kuin olen osannut odottaa.

Lue koko laaja Päivi Nergin haastattelu torstain 18. tammikuuta Demokraatista.