Politiikka
21.5.2025 13:35 ・ Päivitetty: 21.5.2025 14:00
Päivi Räsänen holokaustikiellosta: Tällaisena laki on uhka sananvapaudelle
Eduskunnan täysistunnossa käytiin tänään lähetekeskustelu holokaustin kiellon kriminalisoimisesta. Hallituspuolueiden edustajista Päivi Räsänen (kd.) ilmoitti vastustavansa esitystä sen tämänhetkisessä muodossaan.
Ehdotettu lakimuutos perustuu Euroopan unionin neuvoston rasismin ja muukalaisvihan torjumista koskevaan puitepäätökseen ja Euroopan komission Suomea vastaan aloittamaan rikkomusmenettelyyn.
Muutoksen ydin on, että sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan koskevaan lukuun tulee lisätä vakavan kansainvälisen rikoksen kieltämistä koskeva rangaistussäännös. Sen mukaan ”rikokseen syyllistyisi se, joka vakavasti vähättelee joukkotuhontaa, rikosta ihmisyyttä vastaan, hyökkäysrikosta tai sotarikosta tavalla, joka on omiaan yllyttämään väkivaltaan tai vihaan kiihottamista kansanryhmää tai sen jäsentä kohtaan ja häiritsemään yleistä järjestystä.”
Kristillisten ex-puheenjohtaja Päivi Räsänen kuitenkin tulkitsi puheenvuorossaan asian niin, että lakiesitys nykymuodossaan mahdollistaisi ”vääristä mielipiteistä ja vakaumuksista rankaisun, tuomitsemisen ja vuosia jatkuvat oikeudenkäynnit, joista minullakin on kokemusta”.
RÄSÄNEN on ollut epäiltynä kiihotuksesta kansanryhmää vastaan kolmessa tapauksessa. Arkkipiispa Tapio Luomalle vuonna 2019 osoitettu twiitti, jossa Räsäsen mukaan kirkon osallistumisella sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen Pride-tapahtumaan ”häpeä ja synti nostetaan ylpeyden aiheiksi” ei ensin edennyt oikeuteen, mutta Räsäsen homoseksuaalisuutta käsitelleet pamflettikirjoitukset sekä muut julkiset kommentit johtivat valtakunnansyyttäjän aloitteesta uuteen tutkintaan ja oikeudenkäyntiin vuonna 2022.
Syytteet hylättiin alemmissa oikeusasteissa, mutta syyttäjä sai valitusluvan korkeimmalta oikeudelta huhtikuussa 2024.
– Siksi en voi kannattaa esitystä tällaisena vaan toivon, että se rajataan vielä selvemmin koskemaan vain holokaustin kiellon kriminalisointia, Räsänen sanoi salissa.
Muutama muukin hallituspuolueiden, lähinnä perussuomalaisten, edustaja esitti lähetekeskustelussa periaatteellisen huolensa sananvapauden mahdollisesta kaventumisesta, EU:n liiasta vaikutusvallasta ja siitä, että ”eriäviä ja tyhmiäkin mielipiteitä ei enää pian saa esittää”. Kukaan heistä ei kuitenkaan vastustanut esitystä.
OIKEUSMINISTERI Leena Meri (ps.) vastasi ymmärtävänsä sananvapaushuolet, mutta korosti huolellista valmistelua sekä EU-tasolta tulevaa ja velvoittavaa puitepäätöstä.
– Ja sekin täytyy sanoa, että kyllä kansanmurhan sisältö, niin holokaustissa kuin vaikka ex-Jugoslaviassa tai Ruandassa, on jokaiselle ihmiselle tänä päivänä niin selvä, ettei siitä tarvitse voida sanoa mitä tahansa, Meri kommentoi.
Koskettavimman puheenvuoron salissa piti odotetusti kokoomuksen konkariedustaja Ben Zyskowicz, joka muistutti holokaustin konkreettisesta ja henkilökohtaisesta todellisuudesta. Zyskowiczin puolanjuutalainen isä Abram jäi suvusta ainoana henkiin natsien keskitysleiriltä.
Seuraavaksi lakiesitys lähtee lakivaliokunnan ja perustuslakivaliokunnan arvioitaviksi.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.