– Meidän näkemyksemme on, että palkan pitää alkaa kolmosella, puheenjohtaja Olli Luukkainen toteaa Demokraatille.

Aloitteleva luokanopettaja tienaa kuukaudessa 2 664 euroa, alemman korkeakoulututkinnon suorittanut varhaiskasvatuksen opettaja 2 336 euroa ja erityisopettajankin tienesti jää kirkkaasti alle 3 000 euron.

– Ja sitten ihmetellään, kun opettajan ammatti ei kiinnosta. Pitkästä koulutuksesta pitää maksaa. Se on suoraan yhteydessä vastuullisiin ja erittäin vaativiin tehtäviin, Luukkainen perustelee.

– Realistisesti ajatellen se ei ole mahdollista yhdellä kierroksella.

Luukkainen ei innostu suuremmin ajatuksesta, että vientiteollisuus määrittelisi jälleen palkankorotusten tason.

– Julkisen puolen palkkakehitys jää koko ajan jälkeen todellisesta realisoituneesta yleisestä palkkakehityksestä. Siksi me tavoittelemme palkkaohjelmaa. Ydin on turvata julkisen sektorin palkkakehitys.

Luukkaisen mukaan OAJ on valmis keskustelemaan palkankorotusten tasosta, kun kyse on reaalipalkoista – paljonko on maksettu. Hän tietää kokemuksesta, että työnantajaleiristä tulee kielteinen palaute.

– Kuntatyönantajien Markku Jalonen sanoo vakaalla, rauhallisella äänellään, että työnantajapuoli ei halua sitoutua mihinkään muuhun kuin sopimuskauden mittaisiin ratkaisuihin, jotka turvaavat työrauhan.

Kilpailukykysopimukseen liittyvät ilmaiset 24 lisätyötuntia kirpaisevat opetusalaakin. Luukkaisen mukaan OAJ vaatii niitä nyt pois työehto- ja virkaehtosopimuksista. Opettajien ammattijärjestö ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko haluavat kompensaatiota.

– Me emme ole valmiita maksamaan kiky-tuntien romukoppaan heittämisestä. Yksityisellä puolella näyttäisi olevan jonkin verran halukkuutta poistaa kiky-lisätunnit, mutta sille voi tulla sikahinta, Luukkainen huomauttaa.

Yksi erityiskysymys on hiertänyt OAJ:ssa pitkään. Varhaiskasvatuksen opettajiin sovelletaan yhä edelleen kunta-alan yleistä virka- ja työehtosopimusta.

– Muilla opettajilla on oma sopimuksensa. Emme näe mitään perusteita sille, että varhaiskasvatuksen opettajat olisivat kv-tessissä. Se juontaa juurensa siitä, että varhaiskasvatus oli aikoinaan osa sosiaalitointa.

Maailma on muuttunut noista ajoista aivan toiseen asentoon. Siksi haemme siirtoa OAJ:n sopimukseen, Luukkainen perustelee.

Kentällä suurin huomio kiinnittyy palkkaan.

– Palkka koetaan aika heikoksi vieläkin, kun henkilöstöä tapaa. Työn määrä ja vaativuus ovat lisääntyneet, mutta palkka ei ole pysynyt perässä, Espoon opetusalan pääluottamusmies Markku Kälviä ja OAJ:n pääkaupunkiseudun puheenjohtaja, espoolainen varhaiskasvatuksen laaja-alainen erityisopettaja Hanna Iso-Kuortti korostavat.

Heidän mukaansa viime kierroksella iso paikallinen erä saatiin Espoossa hyvin jaetuksi ja kohdennetuksi. Iso-Kuortti ja Kälviä ovat erityisen mielissään, että varhaiskasvatukseen tuli reilu tasokorotus.

– Ei leikkirahaa -kansanliikkeellä oli siihen vaikutusta. Mutta parantamisen varaa on joka tasolla. Se oli vasta ensimmäinen steppi, he muistuttavat.