Palkansaajakeskusjärjestöjen mielestä ainakin siksi aikaa, kun sosiaali- ja terveysministeriön työuran aikaista jatkuvaa oppimista kehittävä työryhmä työskentelee ja etsii keinoja aikuiskoulutuksen kehittämiseksi.

– Nykyaikataulu uhkaa johtaa katkoksiin työikäisten osaamisen kehittämisessä, vaikka suunnan tulisi olla päinvastainen, keskusjärjestöt perustelevat tiedotteessa.

Palkansaajakeskusjärjestöt ovat valmiita kehittämään tukea. Ne haluavat, että aikuiskoulutustuki kannustaa vahvemmin koulutustason nostoon ja pätevyysvaatimuksiin vastaamiseen, kohdentuu paremmin myös matalasti koulutetuille ja tukee osaamisen uudistamista esimerkiksi vihreän siirtymän ja digitalisaation luomiin osaamistarpeisiin.

Työntekijöiden yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua pitää turvata ja esimerkiksi työvoimapula-aloille täytyy olla mahdollisuus kouluttautua ilman työttömyysjaksoa, järjestöt painottavat.

Aikuiskoulutustuki rahoitetaan lähes täysin työntekijöiltä ja työnantajilta kerättävillä työttömyysvakuutusmaksuilla. Järjestöjen mielestä työnantajan pitää osallistua työuran aikaisen opiskelun rahoitukseen.

– Tähän toimiva ja olemassa oleva instrumentti on työttömyysvakuutusmaksut. Tästä kouluttautumisen kustannusten jakamisen periaatteesta on pidettävä kiinni myös tulevaisuudessa.

Aikuiskoulutustuella on tärkeitä yhteiskunnallisia tehtäviä, joita ei ole tunnistettu riittävästi osana poliittista päätöksentekoa, palkansaajakeskusjärjestöt toteavat.

Tuentuen lakkauttamista on perusteltu sillä, että tuen kustannukset ovat suuremmat kuin siitä saatavat hyödyt. Lakkauttamisella oletetaan olevan myös työllisyysvaikutuksia.

– Valmistelussa ei ole huomioitu työuran aikaisen kouluttautumisen vaikutuksia esimerkiksi työssä jaksamiseen, työkykyyn tai työurien pituuteen.

Aikuiskoulutustuen lakkauttamisen työllisyysvaikutus toteutuisi käytännössä sitä kautta, että yhä harvemmalla olisi taloudelliset mahdollisuudet jäädä työstä opintovapaalle.

Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen itsessään ei toisi työtä yhdellekään työttömälle, järjestöt huomauttavat.

Palkansaajakeskusjärjestöt muistuttavat, että aikuiskoulutustukea on kehitetty kaksi- ja kolmikantaisesti lukuisia kertoja. Viimeisin uudistus, jonka tavoitteena on lisätä työn ja opiskelun yhteensovittamista, tuli voimaan vuonna 2020.

– Uudistus näyttää onnistuneen, koska jo lyhyessä ajassa niin sanotun sovitellun aikuiskoulutustuen saajien määrä on kasvanut. Aikuiskoulutustuen kustannukset eivät ole nousseet, vaikka käyttäjämäärä on lisääntynyt.