– Meillä on erimielisyyttä edelleen palkankorotusten tasosta ja muodosta sekä myös sopimuskauden pituudesta. Kyllä tietysti isoista asioista on kyse, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo Demokraatille.

Palkankorotusten tason oslata Aalto kuvaa erimielisyyttä merkittäväksi.

– Jossain vaiheessa neuvottelujen tuoksinassa pikkuisen lähennyimme toisiamme, mutta edelleen meillä on sen verran iso ero meidän vaatimuksessa ja työnantajan tarjouksessa, että ei nähty nyt edellytyksiä neuvottelujen jatkamiselle puolin eikä toisin. Sen takia todettiin yhdessä myös, että neuvottelut ovat päättyneet tuloksettomina.

TYÖRAUHAVELVOITE teknologiateollisuuden toimialalla päättyi joulukuun alussa. Teollisuusliitto ei ole vielä julistanut toimialalle työtaistelutoimia.

SAK:n hallitus on puolestaan linjannut jäsenliittojensa tavoittelevan sopimusaloilleen yhteistä palkansaajien ostovoimaa turvaavaa työehtoratkaisua. Osana tätä yhteistyötä Teollisuusliitto on aloittanut järjestöllisten toimien koordinoinnin muiden liittojen kanssa.

– Leveämmät hartiat mahdollistavat työntekijöille reilumpien palkankorotusten tavoittelun. Kerromme pian, mihin toimiin olemme muiden liittojen kanssa päätyneet, Aalto sanoi tänään Teollisuusliiton tiedotteessa.

Aalto ei avaa Demokraatillekaan kaavailtuja toimia sen enempää.

– Rauhassa omassa organisaatiossa tämä asia käsitellään ja sitten kerrotaan, kun sen aika on.

Teollisuusliiton hallituksen kalenteroitu kokous on 26.1., mutta Aalto muistuttaa, että kokouksia on mahdollisuus pitää myös tätä nopeammalla aikataululla.

Aalto ei osaa arvioida, kuinka pitkälle Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton neuvottelut ja kevään kimurantti työmarkkinatilanne lopulta voi venyä.

– Ei tämä tietysti hyvälle näytä, mutta katsotaan nyt sitten, kuinka pitkän ajan tämä vie.

AKT eli Auto- ja Kuljetusalan työntekijäliitto on kertonut jo aiemmin olevansa valmis painostustoimin ja vauhdittamaan päänavaajan eli teknologiateollisuuden neuvotteluja.

AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko kertoo Demokraatille, että asiaa käsitellään sen hallituksen kokouksessa perjantaina.

Kokko luonnollisesti ennakoi, että teknologiateollisuuden neuvottelujen kirittämiseen suhtaudutaan hallituksessa positiivisesti.

– Kyllähän me tässä hommasssa mukana ollaan, koska se on myös meidän etu, että lähtee tämä pää auki. Vaikka tämä on keskittynyt teknologiateollisuuteen, ei nykykuvassa voi ehkä puhua sillä tavalla, että tuetaan jotakin, vaan me yhdessä pyrimme esimerkiksi Teollisuusliiton kanssa omilla toimilla, sanotaanko kannustamaan työnantajaa avaamaan palkkakierroksen pään.

Kokko arvioi, että AKT:n hallitus käy perjantaina keskustelua koko painostustoimien skaalasta.

– Ylityökielloista lakkoon saakka.

Onko lakkokin jo potentiaalinen?

– Kyllä se on tässä työkalujen joukossa mukana, totta kai.

Oletatko, että muut SAK:laiset liitot, jotka ovat koordinaatiossa mukana, ilmoittaisivat kanssa tässä vaiheessa toimista?

– On puhuttu, että kukin sitten omassa tahdissaan… Kukaan ei ole lähtenyt kevyellä mielellä tähän mukaan. Kaikkihan me olemme samassa tilanteessa. Jotenkin paine on saatava riittäväksi, että tämä lähtee purkautumaan, Ismo Kokko sanoo.

Palvelualojen työntekijöitä edustava PAM:n puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen kommentoi koordinaatiosta lyheysti, että yhteisiä suunnitelmia on, mutta heillä on omat neuvottelut tällä hetkellä kesken.

– Ei tässä voi kuin ihmetellä, miksi työnantaja haluaa kriisiyttää tilanteen. Tämähän olisi lähtenyt sopimalla purkautumaan myös ihan yhtä lailla, mutta jostain syystä he eivät sitä halua, Ismo Kokko jatkaa.

SAK:laisten liittojen sopimaa koordinaation Kokko itse kuvaa lähteneen liikkeelle siitä, että työnantaja on puhunut ala- ja yrityskohtaisuudesta, mutta käytännössä ja tosiasiassa se tarkoittaa sitä, että teknologiateollisuus sanelee kaikille, miten sopimuksia viedään eteenpäin.

– Jotenkinhan meidän täytyy tähän vastata.

Pystytäänkö työnantajan koordinaatioon vastamaan?

– Emme me tähän lähtisi, jollei usko olisi vahva.

– Tulevat viikot nyt näyttävät, kuinka tiukaksi tämä menee ja kuinka laajalle työmarkkinahäiriöt leviävät. Kyllä me olemme valmistautuneet aika pitkäänkin otteluun.

Kuljetus- ja palvelualojen omat sopimukset ja työrauhavelvoite ovat vielä tämän kuun ajan voimassa. Lakkovaroitus on annettava pari viikkoa ennen työtaistelun käynnistymistä.

SAK:N puheenjohtaja Jarkko Eloranta muistuttaa, että liittojen erilaiset toimet ja tukitoimet ovat aina liittojen omien päätösten takana.

– Totta kai SAK:n piirissä on eri vaihtoehdoista keskusteltu, mutta ei nyt tässä vaiheessa meidän päätöksillä olla mitään erityistä suunnittelemassa. Katsotaan nyt, miten tilanne tästä etenee.

Toisin sanoen SAK:laiset liitot reagoivat itsenäisesti, jos ne haluavat vauhdittaa neuvotteluja. Eloranta kuvaa SAK:n roolia tiedonvaihdon alustaksi ja toimien koordinoimiseksi.

– Varsinaiset päätöksenteot esimerkiksi työtaisteluista ja sen tyyppisistä toimista ovat ilman muuta liittojen omia päätöksiä.

Elorantaa kuten tuskin montaa muutakaan työmarkkina-asioita seuraavaa ei yllättänyt, että Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton neuvottelut ajoivat karille ja pään avaaminen on tällä kertaa erityisen hankalaa.

Eloranta itse toteaa, että työnantajapuoli on vetänyt varsin nuivaa linjaa pitkin matkaa ja palkansaajapuolella ostovoimaan liittyvät asiat ovat tällä hetkellä erityisen tärkeitä.

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TYÖNANTAJAT totesi tänään omassa tiedotteessaan Teollisuusliiton ilmoittaneen tänään lyhyen neuvottelun jälkeen, että neuvottelujen jatkamiselle ei ole edellytyksiä.

− Työnantajapuoli on edelleen valmis jatkamaan neuvotteluja, mutta ratkaisun syntyminen edellyttää kieltämättä muutosta neuvotteluasetelmassa. Näkemysero palkkaratkaisun tasosta on edelleen suuri, vaikka työnantaja on ymmärtänyt myös palkansaajien huolia ja tullut merkittävästi vastaan, Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi sanoo tiedotteessa.

− Aitoa neuvottelua on koko syksyn vaikeuttanut se, ettei palkansaajapuolella ole ollut todellista halukkuutta sopimiseen vaan neuvotteluja on haluttu syystä tai toisesta venyttää eteenpäin. Neuvottelustrategiana on selvästi ollut neuvottelujen pitkittäminen. Tekstikysymyksistä neuvottelijoilla on kuitenkin yhteisymmärrys, Ruohoniemi jatkoi.

Ruohoniemen mukaan ratkaisujen venyminen on erittäin valitettavaa ja talouden tilanne huomioon ottaen jopa vaarallista, sillä näkymät synkistyvät ja työttömyysriskit kasvavat.

− Olisi viisautta sopia ostovoimaa, työllisyyttä ja kilpailukykyä tukevista ratkaisuista mahdollisimman pian. Niitä tarvitaan myös sopimusjärjestelmän uskottavuuden vuoksi, Ruohoniemi sano tiedotteessa.