SAK ei tuolloin jatkanut neuvotteluja. Työministeri Arto Satonen (kok.) kertoi tänään työmarkkinajärjestöt tavattuaan, että työmarkkinamalli voidaan yhä neuvotella kaksikantaisesti, mutta hallitus vie samaan aikaan kolmikantaisessa lainsäädäntötyössä eteenpäin kirjausta, jossa vientimalli betonoitaisiin lakiin.

Työnantajaosapuolelle lakikirjaus pääsääntöisesti maistuisi, kun taas työntekijöille ei. Työntekijäpuolella ihmetellään sopimusautonomiaan kajoamista, toivotaan nykyistä laajempaa neuvottelupöytää ja muun muassa pelätään julkisen puolen ja naisvaltaisten alojen palkkakehityksen tyssäävän. Myös valtakunnansovittelija toivoo, että työmarkkinajärjestöt pääsisivät keskenään asiasta sopuun.

Tuomas Aarto pitää hyvänä, että lainsäädäntötyö lähtee käyntiin. Hän ei tunnu työmarkkinajärjestön kaksikantaan asiassa enää haikailevan.

Hän pitää kaksikantaneuvotteluihin palaamista epätodennäköisenä.

– Työmarkkinoiden yleistilanne ja erimielisyydet asiakysymyksissä ovat sellaiset, että en usko, että tässä nyt neuvottelut enää jatkuvat.

AARTON mielestä hallitusohjelmakirjaus vientimallista pitäisi viedä lakiin seuraavaan syksyn työmarkkinaneuvottelukierrokseen mennessä.

Vaikka kirjaus tulisi lakiin, Aarto uskoo, että valtakunnansovittelijan toimistolla olisi jatkossakin merkittävä rooli työmarkkinakentällä.

– Täytyy muistaa, että myös tähän asti sovittelija on käytännössä tukenut yleistä linjaa. Sovittelussa on keskitytty siihen, miten saadaan palaset sommiteltua raamin puitteissa. Sama tehtävä jatkuu myös tulevaisuudessa.

Piakkoin edessä ovat isot työtaistelutoimet. Jopa yleislakon kaltaisesta tilanteesta on puhuttu.

– Olemme harmissamme näistä poliittisista lakoista, jotka ilmeisesti vielä edelleen kiihtyvät. Toivotaan toki, että tilanne rauhoittuu, mutta olemme tietysti olleet jo etukäteenkin tietoisia siitä, että tähän tilanteeseen varmaan joudutaan, Tuomas Aarto kommentoi.

HALLITUKSEN aiemmin päättämä kuuden miljardin euron sopeutus ei pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan riitä tavoitteisiin pääsemiseksi. Lisäsopeutuksen tarve on noin 1-1,5 miljardia euroa ja siihen etsitään nyt keinoja.

Demokraatti kysyi Tuomas Aarton näkemystä, tarvitaanko uuteen sopeutuspakettiin lisää työmarkkinoihin liittyviä toimia.

– Se on hallituspuolueiden arvioitavissa, mitä kautta lisäsopeutus haetaan.

Aarto itse sanoo olevansa siinä käsityksessä, että hallitusohjelma on hallituspuolueiden toimesta harkittu paketti.

– Pitäisin aika yllättävänä, jos työmarkkinoihin kohdistuisi lisätoimia. Varmaan sitten, kun kehysriihi lähenee, saadaan tarkempaa tietoa, miltä kulmalta tätä lähestytään.

Työministeri Arto Satonen toteaa, että lisäsopeutuksen valmistelu on vasta alussa. Hän kuitenkin huomauttaa, että nykyistenkin työmarkkinoihin liittyvien uudistusten valmistelu vie aikaa ja siksikin ensisijaista on hallitusohjelman toteuttaminen.

KUNTA- JA HYVINVOINTIALUETYÖNANTAJAT KT on ollut työnantajapuolella vastarannan kiiski ja suhtautunut kriittisesti lakiin betonoitavaan vientimalliin.

KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen on pettynyt siihen, että kaksikantaiset neuvottelut työmarkkinamallista eivät ole alkaneet uudestaan. KT esitti tänään Satosen ja työmarkkinajärjestöjen tapaamisessa neuvottelujen jatkamista.

– Nyt on kyseessä kuitenkin Suomen työmarkkinajärjestelmän aivan perustavaa laatua olevat kysymykset, joista työmarkkinaosapuolten pitäisi pystyä sopimaan, Jalonen sanoo.

– Vetoan edelleenkin, että vaikka lakivalmistelu käynnistyy, ikkunan pitää olla auki siihen, että tarvittaessa, jos tilanne tavalla tai toisella muuttuu, jatkaisimme neuvotteluja työmarkkinaosapuolten kesken.

Jalonen painottaa, että KT hyväksyy sen, että kansainvälisen kilpailukyvyn pitää olla työmarkkinaprosesseissa tärkeässä roolissa – kuten se on hänen mukaansa ollut tähänkin saakka.

Hänen mukaansa on kuitenkin oltava myös perusteet sille, miten yleisestä linjasta voidaan poiketa. Esimerkiksi palkkausjärjestelmää on voitava kehittää ja lakisääteisten tehtävien, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon, työvoimatarpeet on täytettävä. Muun muassa näistä syistä työmarkkinaosapuolten olisi Jalosen mukaan sovittava työmarkkinamallista keskenään.