– Kyllä neuvottelupöytään viedään tavoitteena se, että osa-aikatyöntekijöillekin tulisi työsopimuksen ylittävistä tunneista asianmukaiset korvaukset. Se on tärkeää heidän toimeentulonsa kannalta. Totta kai odotamme myös, että lainsäädäntöä pitää muuttaa, Rönni-Sällinen sanoo Demokraatille.

Asia koskee suurta työntekijöiden joukkoa, sillä vuonna 2023 osa-aikatyötä teki 402 000 suomalaista. PAMin mukaan pelkästään kaupan alalla sekä matkailu- ja ravintola-alalla heitä on 107 900. Näillä aloilla uusista työpaikoista noin 60 prosenttia oli osa-aikaisia.

EUT:n tuomion taustalla on osa-aikadirektiivi eli osa-aikatyöntekijöitä koskeva puitesopimus, joka kieltää osa-aikaisten työntekijöiden syrjinnän. PAMin mukaan tuomio haastaa nykyisen käsityksen osa-aikatyön palkkauksesta – lisä- ja ylitöistä.

EUT katsoi käytännön myös tasa-arvodirektiivin vastaiseksi syrjinnäksi, koska enemmistö osa-aikatyöntekijöistä oli naisia.

EUT:N tuomion taustalla on kaksi tapausta Saksasta, joissa osa-aikatyötä tekevät henkilöt esittivät, että heitä kohdellaan syrjivästi ja siten osa-aikadirektiivin vastaisesti.

He eivät saaneet ylityökorvauksia ajalta, joka ylitti heidän työsopimuksensa mukaisen viikottaisen työajan. Ylityökorvauksia he saivat vasta, kun tehtyjen tuntien määrä ylitti kokoaikaisen työntekijän tuntimäärän.

– Tuomiossa kysytään ensinnäkin, onko tämä syrjivää ja toiseksi, että onko tälle jokin objektiivinen, asiallinen peruste. Tuomiossa todetaan, että on syrjivää, eikä asiallista perustetta löytynyt, Friman avaa.

Frimanin mukaan voidaan katsoa, että myös Suomen työaikalaki on ristiriidassa tuomion kanssa. Lisä- ja ylityöstä linjataan laissa, että ylityötä on työ, joka ylittää kahdeksan tuntia vuorokaudessa tai 40 tuntia viikossa. Jos on sovittu tätä lyhyemmästä viikkotyöajasta, on työvuoroluetteloon merkityn säännöllisen työajan lisäksi tehty työ lisätyötä.

– Pohjoismaissa tämä on aika yleinen käytäntö työehtosopimuksissa. EUT:n tuomiolla tulee olemaan merkittävä vaikutus myös muissa EU-maissa. Ruotsissa tähän on otettu jo kantaa, että käytäntöä pitää muuttaa.

Friman huomauttaa, että EUT:n tuomioilla on taannehtiva vaikutus, mikä tarkoittaa, että niiden tulkinta pätee direktiivin täytäntöönpanon määräajasta alkaen. Onko siis niin, että käytännössä työntekijät voisivat hakea saamatta jääneitä korvauksia tekemistään lisätunneista, jotka nyt katsotaan ylitöiksi?

– Toki kannekelpoisuudessa on vielä tutkittavaa ja tulkittavaa, mutta tämä siellä taustalla on, Friman sanoo.

Tällä hetkellä PAMin aloilla työskenteleville ei ole ollenkaan tavatonta, että osa-aikatyöntekijän sopimuksessa seisoo vaikkapa 20 viikkotuntia, mutta todellisuudessa töitä paiskitaan enemmän. Se on nyt työantajalle halpaa lisätyötä, josta pitää lain mukaan maksaa vain yksinkertainen tuntipalkka.

Rönni-Sällinen arvioi, että kun työnantajat eivät enää EUT:n tuomion myötä hyödy yhtä paljon osa-aikatyön teettämisestä, voi se lisätä työnantajien motivaatiota tarjota kokoaikaista työtä tai vähintäänkin osa-aikatyötä todellisen tarpeen mukaisin tunnein.

PAM neuvottelee parhaillaan tiiviisti suuresta kaupan alan ja pienemmästä hiihtokeskusalan työehtosopimuksesta. Molempien alojen sopimukset ovat voimassa tammikuun loppuun. Miten neuvottelut kaupan alan sopimuksesta ovat sujuneet?

– Ihan hyvässä hengessä neuvottelut ovat lähteneet liikkeelle. Paljon on asioita pöydässä ja niitä koetetaan sovitella yhteen, Annika Rönni-Sällinen kuvailee.

PAM hakee neuvotteluissa muun muassa työn kuormittavuutta vähentäviä ja työssä jaksamista tukevia ratkaisuja, kuten työajan lyhentäminen. Pöydälle nousevat myös työntekijän oman osaamisen lisäämiseen, koulutukseen liittyvät kysymykset.

Kuukausipalkkoihin PAM tavoittelee 250 euron korotusta kahden vuoden aikana. Se tarkoittaa kokoaikatyössä kuuden prosentin, vähintään 150 euron korotusta ensimmäiselle vuodelle ja neljän prosentin, vähintään sadan euron korotusta toiselle vuodelle. Tämä tarkoittaa 94 sentin korotusta alan tuntipalkkoihin ensimmäisenä vuonna ja 63 sentin korotusta toisena.

PAM neuvottelee yhteensä yli kaksikymmentä työehtosopimusta Kaupan liitto ry:n, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n, Kiinteistötyönantajat ry:n ja Palvelualojen työnantajat Palta ry:n kanssa. Isommista sopimusaloista matkailu- ravintola- ja vapaa-ajan palvelut sekä kiinteistöpalveluala ovat neuvotteluvuorossa helmi-maaliskuussa, kun sopimukset ovat katkolla maaliskuun lopussa.

– Myös muilla aloilla on koko kevään neuvotteluja käynnissä. Tähän mahtuu monenlaisia ammattilaisia ja työpaikkoja Kansallisteatterin tekniikasta kotitalouskone- ja kodintekniikkahuoltoon ja bingosta urkurakentamoon, Rönni-Sällinen kuvailee.