PAM hakee kuukausipalkkoihin 250 euron korotusta kahden vuoden aikana. Se tarkoittaa kokoaikatyössä kuuden prosentin, vähintään 150 euron korotusta ensimmäiselle vuodelle ja neljän prosentin, vähintään sadan euron korotusta toiselle vuodelle. Tämä tarkoittaa 94 sentin korotusta alan tuntipalkkoihin ensimmäisenä vuonna ja 63 sentin korotusta toisena.

– Kaupan alan työntekijöiden ostovoima on heikentynyt rajusti hintojen nousun ja sosiaaliturvan leikkausten seurauksena. Palkankorotukset ovat välttämättömiä, jotta työntekijät selviävät arjen kasvaneista kustannuksista, PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sanoo tiedotteessa.

Nykyiset työehtosopimukset (tes) ja työrauha ovat voimassa tammikuun loppuun saakka. Kaupan ala työllistää yli 280 000 ihmistä, joista suoraan PAMin solmimien työehtosopimusten piirissä on 160 000.

– Työntekijöiden turvallisuuden tunne työpaikalla on perusedellytys sekä hyvinvoinnille että työyhteisöjen vakaudelle. Haluamme työehtosopimukseen kirjauksia, jotka turvaavat irtisanomissuojaa ja takaavat selkeät pelisäännöt irtisanomistilanteisiin, Rönni-Sällinen sanoo.

PAM muistuttaa, että Kaupan alalla tehdään paljon vastentahtoista osa-aikatyötä, mikä vaikeuttaa työntekijöiden arjen sujumista. Ammattiliitto vaatiikin työehtosopimusneuvotteluissa ratkaisuja, joiden avulla osa-aikatyöntekijöille taataan paremmat mahdollisuudet kokoaikatyöhön.

– Halukkaille osa-aikaisille pitää turvata oikeus kokoaikatyöhön tai ainakin mahdollisimman suuret työsopimustunnit. Tämä parantaisi paitsi työntekijöiden toimeentuloa ja hyvinvointia, mutta myös yritysten toimintavarmuutta ja työntekijöiden sitoutumista.

Rönni-Sälinen kuvailee työntekijöiden elävän nyt jatkuvassa epävarmuudessa lisätuntien saamisesta, mikä tekee elämän ja vapaa-ajan suunnittelusta erittäin haastavaa.

– He joutuvat usein tekemään kahta tai useampaa työtä elättääkseen itsensä ja perheensä. Tilanne ei ole kestävällä pohjalla, joten lähdemme etsimään siihen neuvotteluissa ratkaisuja.

PAM hakee neuvotteluissa ratkaisuja myös työajan lyhentämiseksi. Liiton mukaan se vähentäisi työn kuormittavuutta ja parantaisi työssäjaksamista luoden samalla lisää kokoaikatyötä alalle.

Rönni-Sällinen huomauttaa, että työaikoja on mahdollista ajatella uudelleen myös siksi, että teknologialla korvataan työtä myös palvelualoilla.

– Nyt on aika muutoksille. Voisiko lyhennetty työaika olla uusi palvelualojen kilpailuvaltti ja ratkaisu vastentahtoisen osa-aikatyön kitkemiseen, unohtamatta maan hallituksen työllisyyden edistämisen tavoitetta?