Työmarkkinat
13.8.2026 09:46 ・ Päivitetty: 13.8.2026 09:46
PAM kritisoi lakiluonnosta: Tavoitteena näyttää olevan suojella alustayrityksiä työntekijöiden sijaan
Hallituksen luonnos alustatyölaiksi ei ratkaise alustatyön keskeisiä ongelmia, Palvelualojen ammattiliitto PAM katsoo.
EU:n joulukuussa säätämän alustatyödirektiivin tavoitteena on parantaa alustatyön työehtoja, työoloja ja henkilötietojen suojaa sekä varmistaa alustatyötä tekevien oikea ammattiasema. Alustatyöntekijät on nykyisin usein luokiteltu yrittäjiksi, mikä sulkee alustoilla työskentelevät työntekijöitä koskevan lainsäädännön ulkopuolelle ja vapauttaa alustayrityksen työnantajan vastuista.
PAMin puheenjohtajan Annika Rönni-Sällisen mukaan vaikuttaa siltä, että hallituksen lainvalmistelun tavoitteena on ollut ”rajaa hipoen sisällyttää direktiivin vaatimukset lainsäädäntöön niin, ettei tosiasiassa mikään muutu”.
– Jos luonnoksen mukainen lainsäädäntö luotaisiin, esimerkiksi PAMin edustamien lähettiin pitäisi edelleen kantaa itse riskit sairastumisesta, loukkaantumisesta ja heikoista työoloista, Rönni-Sällinen sanoo tiedotteessa.
Rönni-Sällisen mukaan lakiluonnos vaatii toimiakseen olennaisia muutoksia.
– Näyttää siltä, että lainvalmistelussa on tavoitteena ollut suojella pikemminkin alustayrityksiä kuin varsinaisen työn tekijöitä, hän sanoo.
KORJAUSTA vaatii PAMin mukaan muun muassa työsuhdeolettama, jollaisen EU:n direktiivi vaatii jäsenvaltioita luomaan. Se tarkoittaa, että alustatyötä oletetaan tehtävän työsuhteessa, mikäli alusta käytännössä ohjaa ja valvoo työn tekemistä kuin työnantaja. Lisäksi jäsenvaltioilta vaaditaan tehokkaita menettelyjä varmistaa, että alustatyöntekijöiden asema vastaa heidän todellista työtään.
Lisää aiheesta
PAM muistuttaa, että pelkkä olettama ei riitä, vaan direktiivi määrää myös luomaan lainsäädäntöä, joka vähentää mahdollisuutta tulkita ammattiasemaa väärin.
– Työsuhdeolettama on luonnoksessa kuitenkin muotoiltu niin, että se antaa mahdollisuuden helposti muokata ja argumentoida tehtävää alustatyötä yrittäjyydeksi. Pikemminkin on siis pidetty huolta siitä, että väärintulkinta on edelleen mahdollista, Rönni-Sällinen sanoo.
Rönni-Sällinen moittii, että lakiluonnoksen perustelujen mukaan Suomessa on jo riittävä järjestelmä, jolla voidaan tarvittaessa oikoa väärinluokittelua, joten nykylainsäädäntö riittää.
– Tilannearvio on väärä, sillä eiväthän työntekijät nyt saa oikeutta.
Kun uusia konsteja väärinluokittelun estämiseksi ei esitetä, jää alustayrityksen haastaminen oikeuteen yksittäisen työntekijän ainoaksi keinoksi yrittää oikaista tilanne, jossa hänet on väärin luokiteltu yrittäjäksi.
PAMin mukaan se merkitsisi esimerkiksi ruokalähetille kymmenientuhansien eurojen kustannuksia ja vuosia kestävää oikeusprosessia. Yksittäinen tuomio ei PAMin mukaan kuitenkaan muuttaisi koko alaa koskevia vääristyneitä käytäntöjä.
PAM kritisoi hallitusta siitä, ettei valmistelussa tähdätty alustatalouden ongelmien ratkaisuun ja eri osapuolien tasapuoliseen kuulemiseen. Valmistelussa ei ole pyydetty lausuntoa ruokalähettejä edustavalta PAMilta, eikä myöskään alustayhtiö Woltilta. Liitto huomauttaa, että Wolt kuitenkin mainitaan lakiluonnoksessa 20 kertaa, PAM seitsemän kertaa.
Hallituksen luonnos alustatyölaista on ollut lausuntokierroksella heinäkuun alkupuolelta saakka. PAM jätti luonnokseen lausuntonsa tänään.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.
Lisää aiheesta
Työmarkkinat
8.8.2026 06:00
“Tulkit ovat kielipalvelualan wolt-kuskeja” – alustatyölaille kovat odotukset myös asiantuntijatyössä
