PAMin mukaan neuvotteluosapuolet ovat niin kaukana toisistaan, ettei neuvotteluja kannata jatkaa.

PAMin tavoitteena neuvotteluissa Woltin kanssa on ollut parantaa lähettien asemaa, heidän palkkojaan ja työolojaan.

– Neuvottelujen ytimessä on lähet­tien kaikesta työstä saatava oikeudenmukainen korvaus. Asian kestävästä ratkaisusta hyötyisivät sekä lähetit, asiakkaat että koko yhteiskunta, lähettejä edustavan PAM Couriers Finlandin puheenjohtaja Papy Nkunda sanoo tiedotteessa.

Neuvotteluissa mukana olleen PAMin juristin Ronja Marjanderin mukaan toimituskohtaisen palkan pitäisi olla asiallinen ja odotusajalta pitäisi saada korvaus. Marjanderin mukaan myös omien työvälineiden käytöstä ja matkoista pitäisi saada korvaus.

Kaikkiaan PAM ja Wolt ovat käyneet erilaisia neuvotteluja kolmen vuoden aikana. Ojalan mukaan koko tänä aikana Wolt ei ole tuonut pöytään esitystä, joka takaisi elämiseen riittävää palkkaa.

PAM on aiemmin laskenut, että liki 60-tuntista työviikkoa tekevien ruokalähettien todellinen tuntipalkka voi jäädä jopa alle neljään euroon.

KESKEINEN ongelma lähettien työolojen ja palkkauksen parantamisessa PAMin mukaan on, että heidät on väärinluokiteltu yrittäjiksi, jolloin työlainsäädäntö ei koske heitä. Eri tuomioistuimista on kuitenkin tullut ratkaisuja, joiden mukaan lähetit ovat työsuhteessa. Marjanderin mielestä on erikoista, että Wolt ei ratkaisuista huolimatta pidä valtaosaa läheteistään työsuhteisina. Hän

– Luulisi, että asioiden olisi pitänyt niiden myötä lähteä jotenkin selviämään, mutta tilanne ei ole muuttunut. Onhan tämä vähän kummallinen tilanne, Marjander sanoo Demokraatille.

Wolt on PAMin mukaan sen sijaan muuttanut aina käytäntöjään sen verran, että se on voinut jatkaa yrittäjälähetteihin pohjautuvalla mallilla. KHO:n viimevuotisesta päätöksestä se haki tuomion purkua ja lupasi palkata sata lähettiä työsuhteeseen. PAMin tietojen mukaan työsuhteisten määrä ei ole noussut lähelle tätäkään lukua.

– Suomen työlainsäädännön noudattaminen ei näyttäisi olevan Woltin tavoitteena, Marjander arvioi.

Ojalan mukaan nyt työehtosopimusta yritettiin saada aikaan Woltin näkökulmasta sille joukolle lähettejä, jotka ovat nyt työsuhteessa. PAM puolestaan katsoo, että kaikki Woltin lähetit ovat työsuhteisia.

– Jos me olemme heidän mielestään tekemässä sopimusta sadalle ja meidän mielestämme tuhansille, niin jos ajatellaan, että sitä sadan ihmisen sopimusta skaalataan tuhansille, niin siinä kustannuksetkin alkavat olla erilaiset. Sen takia ei ole uskottavaa, että sopimusta olisi tästä syntynyt, Ojala sanoo.

PAM huomauttaa, että myös vuonna 2024 hyväksytty EU alustatyödirektiivi on tunnistanut alustatyön väärinluokittelun ongelmat. Direktiivissä vaaditaan jäsenvaltiolta tilanteen selkeyttämistä ja riittävien rakenteiden luomista, jotta väärinluokittelu voidaan korjata.

PAMin mielestä hallituksen alustatyölakiluonnos on tehty direktiivin vähimmäistasoa hipoen. Se ei paranna alustatyöntekijöiden asemaa eikä helpota väärinluokittelun oikomista. Alustatyölailla tunnutaan PAMin mielestä suojaavan enemmän alustayrityksiä kuin alustatyötä tekeviä.

Millaisin keinoin väärinluokitteluun voitaisiin puuttua? Marjanderin mukaan tarvittaisiin tapa vahvistaa oma ammattiasema nykyistä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä.

– Suomessa on nyt sellainen järjestelmä, että jos esimerkiksi lähetti haluaa vahvistaa, että hän on työsuhteessa, hänen täytyy mennä tuomioistuimeen. Nämä prosessit ovat todella pitkiä ja kalliita.

Marjanderin mukaan sekin voisi auttaa korjaamaan ongelmaa, että viranomaisella olisi velvoite puuttua väärinluokitteluun nykyistä aktiivisemmin.

WOLT on pettynyt siihen, että PAM keskeytti neuvottelut. Woltin mukaan viimeisin esitys työehtosopimuksesta ”huomioi tasapainoisesti sekä lähettien aseman kehittämisen että työn joustavuuden ja palvelun jatkuvuuden”.

Woltin mielestä sopimusratkaisun pitää olla pitkällä aikavälillä kestävä kaikille osapuolille. Woltin yhteiskuntasuhdejohtaja Olli Koski sanoo, että pöydällä oli ”merkittävä kokonaisuus”, jonka PAM hylkäsi.

– Wolt on puoltanut työehtosopimuksia alusta asti ja olemme tuoneet useita ehdotuksia keskusteltavaksi PAM:n kanssa. Meille on tärkeää säilyttää lähettien vapaus päättää omista työajoistaan, kun taas PAM olisi halunnut perinteisen työaikamallin. Esityksemme ovat perustuneet ennen kaikkea tähän, Koski sanoo tiedotteessa.

– Vaikuttaa siltä, että päätös keskeyttää neuvottelut on poliittisesti motivoitunut ja sen tavoitteena on ennen kaikkea vaikuttaa tulevaan alustatyölakiin, hän sanoo.

Kosken mukaan Wolt on edelleen valmis jatkamaan keskustelua ja löytämään ratkaisun yhteistyössä.