Korkein hallinto-oikeus (KHO) linjasi toukokuussa, että ruokalähetit ovat palveluyhtiöiden työntekijöitä, eivätkä itsenäisiä yrittäjiä, kuten yhtiöt ovat tulkinneet.

Woltin Pohjoismaiden yhteiskuntasuhteiden johtajan Olli Kosken mukaan yhtiön aikomus tarjota mahdollisuutta työsuhteiseen työhön liittyy osin KHO:n linjaukseen.

Kosken mukaan on kuitenkin jo pitkään ollut tiedossa, että vaikka valtaosa läheteistä haluaa Woltin selvitysten mukaan tehdä työtään yrittäjänä, on myös ”pieni, mutta merkittävä vähemmistö”, joka toivoo työn tekemisen muodoksi työsuhdetta.

Kosken mukaan KHO:n antama ratkaisu jätti kuitenkin vielä paljon epäselvyyksiä. Hän arvioi, että ratkaisuja voidaan saada lainsäätäjältä, mutta myös työehtosopimusneuvotteluista Palvelualojen ammattiliitto PAMin kanssa.

PAM on kritisoinut Woltia siitä, että se ei ole huomioinut KHO:n linjausta. PAM arvosteli yhtiötä myös siitä, että se haki KHO:n ennakkopäätöksen purkua.

Kosken mukaan keskusteluyhteys PAMiin on säilynyt koko ajan kritiikistä huolimatta ja yhteys on hänen mielestään hyvä.

– Paras mahdollinen tilanne olisi saavuttaa yhteisymmärrystä niin, että neuvottelisimme sekä työsuhteessa olevien lähettien työehdoista että periaatteista yrittäjäasemassa olevia lähettejä koskien. Mutta ehkä me aloitamme työehtosopimusneuvotteluilla, Koski kertoo.

Poliittisilta päättäjiltä Wolt odottaa selkeämpiä pelisääntöjä alustatyölle. Woltin mielestä sääntelyn pitää olla johdonmukaista, jotta ihmiset voivat toimia digitaalisilla alustoilla joko yrittäjänä tai työntekijänä riippuen siitä, miten työ on järjestetty.

Wolt katsoo, että EU:n alustatyödirektiivin kansallinen toimeenpano antaa mahdollisuusen luoda uutta, selkeää lainsäädäntöä.

– EU:sta tulee vaatimus säätää työsuhdeolettama. Toivomme, että se säädetään sellaiseksi, että se selkeyttäisi rajanvetoa yrittäjyyden ja työntekemisen välillä. Se vahvistaisi myös tämän meidän mallin – jossa on sekä työsuhteisia että yrittäjiä – varmuutta, Koski sanoo.

WOLTIN Pohjois-Euroopan operatiivinen johtaja Joel Järvinen kuvaa työsuhdemallia poikkeukselliseksi, koska ei ole juurikaan sellaista suorittavaa työsuhteista työtä, jossa olisi täysi työaika-autonomia.

– Ajatus on, että lähetit voivat tehdä joustavasti oman aikataulunsa mukaan, hän kiteyttää.

Järvisen mukaan tässä mallissa ratkaistavia epäselviä asioita ovat esimerkiksi sairausajan palkkaan ja vuosilomakorvauksiin liittyvät asiat.

Järvinen arvelee, että moni työntekijänä lähetiksi haluava arvostaa vapautta valita työaikansa. Samalla kuitenkin työsuhteinen työ tuo omat velvoitteensa – työsuhteisten lähettien työtä johdetaan tiukemmin kuin yrittäjänä toimivien. Näiden asioiden yhdistäminen on Järvisen mukaan haaste.

– Tämä on aika ainutlaatuinen kombinaatio ja varmasti on kaikille osapuolille jossain määrin oppimisprosessi. Toivomme rakentavaa aloitetta kaikilta sidosryhmiltä tähän, kun toiminta käynnistyy, kehittyy ja menee eteenpäin.

Kun yrittäjämalli pysyy työsuhteisen rinnalla, miten Wolt voi varmistaa, että kuljetuskeikat jakautuvat reilusti?

– Työsuhteisille voidaan antaa ohjeistusta esimerkiksi siitä, missä ja milloin keikkoja on tarjolla. Voimme kertoa, että perjantai-iltana tämä tietty alue on kiireisempi kuin vaikkapa maanantain ja tiistain välinen yö. Kun lähetti on tekemässä kuljetuksia, keikat jakautuvat sen pohjalta, missä lähetti itse on ja mihin tilaus menee, Järvinen kertoo.

Järvisen mukaan asiakas ei pysty valitsemaan, hoitaako hänen kuljetuksensa työsuhteinen vai yrittäjänä toimiva lähetti.

MILTÄ sitten työsuhteisen lähetin työ ja sen ehdot Woltin mukaan näyttäisivät?

Palkkauksesta yhtiö kaavailee, että yrittäjien tapaan myös työsuhteisille maksetaan suoritusperusteisesti eli tehdyistä kuljetuksista. Keskimäärin ansiotaso on 14 euroa tunnissa siltä ajalta, kun he tekevät kuljetuksia.

Yrittäjämallissa lähetit laskuttavat tekemistään kuljetuksista noin 20 euroa tunnissa, mutta lähetit vastaavat itse velvoitteistaan. Työsuhdemallissa Wolt maksaa työnantajan sivukulut.

Työsuhteisilla läheteillä on esihenkilö, jota he tapaavat säännöllisesti. He tekevät työtä johdon valvonnan alla ja heidän työsuoritustaan arvioidaan. Woltin mukaan seurannassa on muun muassa aikataulussa pysyminen, toimeksiantojen hyväksyminen ja toimitusten laatu.

Työsuhteisten lähettien tulee käyttää Woltin tarjoamia työvaatteita. He eivät voi käyttää sijaista, eivätkä tehdä toimituksia toisen alustan kautta työskennellessään Woltille.

Työsuhteisille läheteille maksetaan sairausajan palkka ja vuosilomakorvaus ja Wolt maksaa heidän puolestaan lakisääteiset sosiaaliturvamaksut, kuten eläkemaksut sekä työttömyysturva- ja tapaturmavakuutukset. Työsuhteinen lähetti saa myös korvausta esimerkiksi koulutuksiin osallistumisesta ja palavereista esihenkilön kanssa.

Lähetit saavat Woltilta kuljetuslaukut sekä turvallisuutta lisääviä työvälineitä, kuten pyöräilykypäriä ja heijastinliivejä.

WOLT julkaisee ensimmäiset avoimet työpaikat uusiin tehtäviin lokakuussa. Yhtiö ei vielä avaa tarkemmin, millaisin kriteerein työsuhteisia lähettejä töihin palkataan.

– Mahdollisuus tehdä kuljetuksia tässä pääkaupunkiseudulla on yksi kriteeri, koska tarjoamme tätä mallia ensimmäisenä pääkaupunkiseudulla, Joel Järvinen kertoo.

Olli Koski arvioi, että työ tulee olemaan ”aika matalan vaatimustason hommaa”. Hän nostaa kuitenkin esiin, että sitoutumista työsuhteinen työ vaatii eri tavalla kuin yrittäjänä.

– Yrittäjämallissa voi hyvin kevyesti tulla, kokeilla ja häipyä alustalta suorastaan jälkiä jättämättä. Mutta kun ihminen otetaan työsuhteeseen, siihen liittyy aina tiettyjä kiinteitä kustannuksia työnantajalle, joten se ei voi olla samanlainen kokeiluluontoinen juttu.

Woltin mukaan yli 10 000 henkilöä toimii Suomessa lähettinä. Tällä hetkellä lähes 20 000 henkilöä on Woltin jonossa yrittäjänä työtä tekeväksi lähettikumppaniksi.