Selvitysten mukaan Guggenheim lisää Helsingin ja koko Suomen vetovoimaa matkailukohteena. Museon avulla voitaneen vauhdittaa myös stop over -matkailun kehitystä ja Guggenheimilla on arvioitu olevan positiivinen vaikutus myös Helsingin museotarjontaan.

– Matkailuelinkeinon kasvua ja positiivista työllisyyskehitystä on Suomessa edistettävä. Emme kuitenkaan voi rakentaa Guggenheimia ilman nyt esitettyä laajempaa yksityistä rahoitusta, Selin korostaa.

– Onneksi yksityisen sektorin toimijat ovat innostuneet hankkeesta ja museon kaksikymmenvuotinen lisenssimaksu on jo lähes kasassa. Yksityisesti rahoitetun lisenssimaksun lisäksi odotamme kuitenkin panostuksia myös rakennusaikaisiin investointikuluihin, koska kyseessä on tunnettu brändi ja kansainvälinen toimija, hän toteaa.

Selin huomauttaa, että Guggenheimin rakennusajan työllisyysvaikutukseksi on arvioitu noin tuhat henkilötyövuotta.

Työ- ja elinkeinoministeriön matkailutilaston mukaan matkailun kokonaiskysyntä on kasvanut Suomessa viime vuosina ja se muodostaa noin 2,5 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Matkailuala on lisäksi työvoimavaltainen ala, Selin muistuttaa, ja työllisten määrä on kysynnän vaihteluista huolimatta jatkuvasti kasvanut. Vuonna 2014 matkailualan työllisten lukumäärä on noin 139 200 henkilöä, vuokratyövoima pois lukien.

– Vaikka matkailu on parhaimmillaan teollisuuteen verrattava toimiala, sitä ei edelleenkään mielletä sellaiseksi. Tosiasia kuitenkin on, että Suomeen on kyettävä luomaan uusia työpaikkoja ja matkailutulon kasvattaminen on tähän yksi vastaus, Selin sanoo.