x

Pankkipomo otti Ylellä kantaa EK-johtajan palkkapuheisiin, jotka nostivat kiukun pintaan

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

OP Ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen on sitä mieltä, että nykyinen yt-laki on tullut tiensä päähän. Karhinen totesi lauantaina Ylen Ykkösaamussa, että laki toimii jo itseään vastaan ja se on rakennettu eri maailmaan ja kaipaa siksi uusimista.

– Siinä on valtavasti rajoituksia ja kankeita normeja, emmekä pääse vapaasti keskustelemaan hyvässä hengessä toimihenkilöiden kanssa. Se on eri maailmaan rakennettu. Se varmasti kaipaa uusimista, Karhinen sanoi.

Hän otti myös kantaa Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n puheenjohtajan Veli-Matti Mattilan taannoisiin palkkapuheisiin. Mattila peräänkuulutti hiljattain Helsingin Sanomien haastattelussa lisää kilpailukykysopimuksia, palkkamalttia sekä paikallista sopimista. Mattilan mukaan suomalaisten palkat ovat kilpailukyvyn kannalta 10–15 prosenttia liian korkeat.

Karhinen arvioi Ylellä, että yksittäisiin puheenvuoroihin ei kannattaisi takertua liikaa, vaan sen sijaan tulisi keskittyä suuriin kysymyksiin, kuten työmarkkinoiden ketteryyteen ja joustavuuteen.

Karhinen näkee yhdeksi ratkaisuksi paikallisen sopimisen lisäämisen.

– Meidän täytyy tämä työelämän muutos ja murros ratkaista. Se on hienoa, jos voisimme ratkaista sen paikallisesti ja vastuullisesti.

OP Ryhmän osalta Karhinen huomautti, että sillä tai finanssialalla muutoinkaan ei ole hänen näkemyksensä mukaan mitään tarvetta palkanalennuksiin.

Yhteiset normit Eurooppaan

Karhinen kannattaa niin ikään yleiseurooppalaista normipohjaa pankkivalvontaan.

Pankkikonserni Nordea on uhannut siirtää pääkonttorinsa pois Tukholmasta, jos Ruotsin hallitus korottaa kriisinratkaisurahaston maksuja. Maksun korotus on tulossa suunnitellun ja kaatuneen pankkiveron tilalle.

– Kyllä minusta heidän (Nordean) pohdinnassa on tärkeä viesti poliittisille päättäjille. Jokaisessa maassa pitäisi olla perusnormipohja sama, että tämäntyyppistä pohdintaa ei tarvitsisi tehdä, Karhinen sanoi.

Jos Nordea siirtäisi pääkonttorinsa Suomeen, ei sillä olisi Karhisen mielestä kilpailullista merkitystä eikä sillä olisi vaikutusta OP:n strategiaan.

MIMMA LEHTOVAARA

Tarja Halonen Helsingin yliopiston hallitukseen

Kuva: Kari Hulkko

Helsingin yliopiston kollegio vahvisti kokouksessaan 28.3. yliopiston hallituksen uudet ulkopuoliset jäsenet kaudelle 1.1.2018–31.12.2021.

Ulkopuoliset jäsenet ovat Tarja Halonen, Ilona Herlin, Tommi Laitio, Jussi Pajunen, Ilona Riipinen sekä Teija Tiilikainen.

Yliopistokollegio päätti joulukuussa 2016 jatkaa nelivuotisia hallituksen toimikausia. Yliopiston seuraavan hallituksen toimikausi on 1.1.2018–31.12.2021 ja hallituksen jäsenten lukumäärä on 13, joista kuusi on yliopiston ulkopuolisia jäseniä.

Nyt valittujen kuuden ulkopuolisen jäsenen lisäksi syksyllä 2017 yliopiston henkilökunta valitsee vaaleilla kolme professoriedustajaa ja muu henkilökunta kaksi edustajaa hallitukseen. Näistä toinen on opetus- ja tutkimushenkilöstöstä ja toinen tukihenkilöstöstä. Ylioppilaskunnan edustajisto valitsee kaksi opiskelijaedustajaa.

Vuoden 2017 lopussa tai 2018 alussa hallitus järjestäytyy ja valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ulkopuolisten jäsenten keskuudesta.

Tarja Halonen toimi Suomen tasavallan presidenttinä vuosina 2000-2012.

Arabiankieliset jättivät taakseen somalin ja englannin kieltä puhuvat Suomessa

Arabiaa puhuvat ihmiset nousivat viime vuonna Suomen kolmanneksi suurimmaksi vieraskieliseksi ryhmäksi, kertoo Tilastokeskus. Arabiankieliset jättivät taakseen somalin ja englannin kieltä puhuvat. Äidinkielenään arabiaa puhuvia oli Suomessa viime vuoden lopussa vajaat 22 000 ihmistä.

Suomen suurin vieraskielinen ryhmä on venäjänkieliset ja toiseksi suurin vironkieliset. Kaikkiaan Suomessa asui viime vuoden lopussa noin 354 000 äidinkieleltään vieraskielistä ihmistä.

Suomen virallinen väkiluku kasvoi viime vuonna 16 000 ihmisellä. Vuoden lopussa väkiluku oli noin 5 503 000. Suomea, ruotsia ja saamea äidinkielenään puhuvien määrä väheni yli 8 000 ihmisellä, kun taas vieraskielisten määrä kasvoi 24 000:lla.
Suomessa asui vakituisesti viime vuoden lopulla noin 105 000 ihmistä, joilla on Suomen kansalaisuuden lisäksi toisen maan kansalaisuus. Kaksoiskansalaisista suurin ryhmä on Venäjän kansalaiset.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Tutkijan viinavaroitus Karjalaisessa: Myönteinen kehitys uhkaa katketa

Alkoholikuolemien määrä on kääntynyt Suomessa selvään laskuun, kertoo sanomalehti Karjalainen. Alkoholiperäisiin sairauksiin tai tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen kuolleita on nykyisin noin 75 prosenttia pahimpien vuosien määrästä.

Tuoreimmat tilastot ovat vuodelta 2015, jolloin viinan laskettiin tappaneen noin 1 300 miestä ja lähes 400 naista.

Alkoholikuolemien määrä kasvoi jyrkästi liki koko 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen. Vuonna 2008 se kääntyi lievään laskuun. Viime vuosina väheneminen on nopeutunut.

Vuonna 2008 myös alkoholin kulutusmäärät lähtivät laskuun. Syynä pidetään pitkälti hinnannousua, joka johtui veron kiristyksestä.

Jos alkoholin hinta nyt alenee ja saatavuus paranee, myönteinen kehitys saattaa katketa, arvioi tutkijatohtori Lasse Tarkiainen Helsingin yliopistosta.

Keskustelua aiheesta

Lämmitätkö puusaunaa? Älä tee sitä pimeällä, äläkä varsinkaan märillä puilla – päästömäärät aliarvioitu

Kuva: Lauri Oilinki

Itä-Suomen yliopiston ympäristö- ja biotieteiden laitoksen johtamassa tutkimuksessa havaittiin, että puun polton hiukkaspäästöt lisääntyvät merkittävästi päästön ikääntyessä ulkoilmassa, jo noin kolmen tunnin aikana. Päästön lisääntyminen johtui erityisesti niin sanotun sekundäärisen orgaanisen aerosolin (SOA) muodostumisesta, jossa poltosta vapautuneita kaasumaisia orgaanisia yhdisteitä hapettuu ilmakehässä ja tiivistyy hiukkasiin. Havainto on merkittävä, koska tällä hetkellä päästöinventaarioissa ei huomioida polttolaitteiden SOA-päästöjä laisinkaan.

Tutkimukset tehtiin Itä-Suomen yliopiston ILMARI-tutkimuslaboratoriossa yhteistyössä Ilmatieteenlaitoksen kanssa, osana eurooppalaista HICE Helmholtz Vitual Institute -tutkimusverkoston toimintaa. Laboratoriokokeissa havaittiin, että erityisesti tulisijan puiden syttymisen yhteydessä vapautuu runsaasti orgaanisia kaasumaisia aineita, jotka muodostavat sekundäärisiä hiukkaspäästöjä ilmakehässä. Sytyttämistavan havaittiin vaikuttavan merkittävästi päästön suuruuteen. Erityisen korkeita päästöjä muodostuu, jos poltetaan liian kosteaa puuta. Sen sijaan muun muassa pellettikattila ei tuota juurikaan SOA-päästöjä.

Saunassa, takassa, kuten muussakaan tulisijassa ei kannata siis polttaa märkiä puita.

Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että sillä on merkitystä vapautuuko päästö ilmaan valoisaan vai pimeään vuorokauden aikaan. Pimeällä päästön ikääntyessä SOA-päästöjen muodostuminen oli vähäisempää, mutta sen aikana havaittiin muodostuvan ilmakehäaktiivisia organonitraattiyhdisteitä, joiden päästölähteet ovat olleet suurelta osin hämärän peitossa. Ilmakehän hiukkasfaasin nitraattiyhdisteistä 34–44 prosenttia on havaittu olevan organonitraattimuodossa. Päästöjen Ikääntymisprosessista kerätyn mittausdatan yksityiskohtainen analyysi toi myös esille, että suurin osa puun poltossa syntyvistä primäärisistä orgaanisista hiukkaspäästöistä (POA), muuntui ilmäkehässä ikääntymisen aikana, toisin kuin aikaisemmin oli ajateltu.

Aerosolien ikääntymisessä tapahtuvilla muutoksilla on merkitystä päästöjen terveys- sekä ilmastovaikutuksiin ja niitä selvitetään parhaillaan osana kansainvälistä, monitieteistä tutkimusverkostoa. Suomen akatemian ASTRO-kärkihankkeessa palamispäästöjen ikääntymistutkimusta tehdään soveltamalla siihen uutta erikseen kehittyä virtausreaktoria, jossa ilmakehäikääntymistä voidaan skaalata tunneista viikkoihin täydentäen merkittävästi kammiossa tehtäviä tutkimuksia.

Keskustelua aiheesta

Lakimuutoksen seuraus: Ryhmäkokojen kasvu koski yli 15 000 lasta

Kuva: Kari Hulkko

Yli puolet Manner-Suomen kunnista on rajannut varhaiskasvatusoikeutta sen jälkeen, kun laki on sen sallinut. Oulun yliopistossa tehtyyn kyselyyn osallistuneista kunnista 132 oli rajannut varhaiskasvatusoikeutta ja 77 kuntaa oli säilyttänyt oikeuden ennallaan. Varhaiskasvatusoikeuden rajaus oli vaikuttanut noin 5 500 lapseen.

Viime vuoden elokuussa astui voimaan laki, jonka myötä kunnilla on ollut mahdollisuus rajata lasten subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen 20 tuntiin viikossa.

Puolet kunnista oli nostanut aikuisten ja lasten välistä suhdelukua päiväkotiryhmissä. Ryhmäkokojen kasvu koski yli 15 000 lasta. Lakimuutos mahdollisti myös ryhmäkokojen kasvattamisen.

Selvitys perustuu kyselyaineistoon, johon vastasi 212 johtajaa Manner-Suomen kunnista.

Vain harvat kyselyyn vastanneet pitävät päiväkotiryhmien muutoksia lasten kannalta myönteisinä.

Keskustelua aiheesta