– Nuorten syrjäytyminen on Suomen suurin ongelma. Me päättäjät muistamme sen kyllä juhlapuheissamme, mutta teot eivät ole riittäviä, arvioi Risikko.

Eri tilastojen mukaan Suomessa on noin 60 000 syrjäytynyttä nuorta. Syrjäytyminen on sekä inhimillinen tragedia että sisäisen turvallisuuden uhka. Syrjäytyminen on myös kansantaloudellinen ongelma.

– Vuosien saatossa on kokeiltu jos jonkinlaista hanketta, mutta pitää ymmärtää, ettei syrjäytymistä taklata hankkeilla. Tarvitaan kokonaisvaltaisempaa otetta ja tarvitaan sen johtajuutta. Ennen kaikkea tarvitaan järeämpiä ja vaikuttavampia toimia – ongelmakeskeisesti mutta ratkaisuhakuisesti, Risikko jatkaa tiedotteen mukaan.

Nuorten syrjäytymisen vastainen työ on valtakunnan tasolla hajallaan muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön että sosiaali- ja terveysministeriön hankkeissa.

– Syrjäytymisen vastaista työtä ei johda kukaan. Nuorten syrjäytymisen vastaisen työn johtaminen ja koordinointi on vastuutettava yhdelle ministerille, vaikka toimia tehtäisiin yhteistyössä eri ministeriöiden välillä, Risikko esittää.

Varsinaisten toimenpiteiden pitää Risikon mukaan. tapahtua siellä, missä nuoret ovat. Kunnat ovat avainasemassa.

– Tarvitsemme panostuksia varhaisiin vuosiin ja peruspalveluihin. Jokaiselle nuorelle on taattava yksilöllinen ja joustava koulupolku. Riskiryhmiin kuuluville nuorille on tarjottava erityispalveluja. Monialaista yhteistyötä tarvitaan myös kunnissa. Ja nuoret itse on otettava työhön mukaan, sillä he ovat kokemusasiantuntijoita.