Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Pekka Haavisto venäläisturisteista: Nopeaa ratkaisua ei ole – “Mutta viisumeita voidaan vähentää”

LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Hallitus on kokoontunut iltakouluun keskustelemaan venäläisten viisumien kohtalosta. Asiasta on puhuttu ja kohistu pitkin kesää. Hallituksen iltakoulussa asiasta ei vielä kuitenkaan päätetä mitään.

Rane Aunimo

Demokraatti

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kommentoi aihetta medialle ennen kokouksen menoa. Kaavailtua mallia on tarkoitus esitellä tänään hallitukselle mutta myös eduskuntaryhmille.

– Mahdollisista malleista näyttäisi olevan helpoin, jos puhutaan vain Suomen reaktiosta, tällainen rajoittava malli. Sen sijaan sitten EU:n ulkoministerikokouksessa elokuun lopulla varmasti Suomi ja Baltian maat nostavat esille sen, että saataisiin yhteisiä ratkaisuja aikaan EU-tasolla. Sehän vaatisi, että kaikki joille Schengen-asiat kuuluvat, tekisivät samansuuntaisia päätöksiä. Tämä varmaan nousee esiin.

Haluamme auttaa nyt ukrainalaisia tässä tilanteessa ja tietysti samaan aikaan sallia, että ne jotka Venäjältä oikeasti tarvitsevat rajan yli tuloa työn, opiskelun, perhesuhteiden vuoksi, pääsevät jonon edelle.

Haavistolta kysyttiin, aikooko Suomi tehdä jonkinlaisen kansallisen ratkaisun, vaikkei asiassa saataisi EU-tason päätöstä.

– Juuri tästä varmasti iltakoulussa puhutaan, että mikä on hallituksen kanta ja mikä on eduskuntaryhmien kanta tässä kysymyksessä. Sinänsä näitä ratkaisuja voidaan tehdä ihan ulkoministeriön päätöksellä, mutta kun on isoista periaatteista kysymys, halutaan käydä keskustelu kunnolla. Elokuun aikana varmasti tehdään tarvittavat toimenpiteet.

Haavisto sanoi, että eniten Schengen-viisumeita venäläisille turisteille myöntävät Kreikka, Italia ja Espanja.

– Siinä mielessä jos halutaan enemmän turistivirtaa rajoittaa, niin olisi hyvä sopia tästä yhdessä.

Suomenkin läpi kauttakulkuliikennettä Venäjältä muualle Eurooppaan on Haaviston mukaan jonkin verran.

– Meillä on olemassaolevia Schengen-viisumeita samalla tavalla kuin Virolla on noin 50 000, Suomella on noin 100 000 olemassolevaa viisumia. Näitä tietysti käytetään, monikertaviisumeita myös läpikulkutarkoituksiin. Hyvin nopeaa ratkaisua, sellaista että raja kokonaan suljetaan niin kuin se oli koronan aikaan, sellaista ei oikein olemassa. Mutta viisumeita voidaan vähentää ja se ajan kanssa vaikuttaa.

Yksi vaihtoehto rajoittaa viisumien saantia on se, että turistiviisumeita saisi vain jonain tiettynä päivänä ja muita viisumityyppejä kaikkina muina päivinä.

Ulkoministerin mukaan asiassa on myös moraalinen ja eettinen viesti.

– Kun Venäjä jatkaa hyökkäystään Ukrainaan, ja siellä siviilejä kuolee, ja me otamme pakolaisia vastaan Ukrainasta, niin jollakin tavalla tämä… varsinkin tämä turismin lisääntyminen Venäjältä länteen samaan aikaan, ei ehkä ole se asia, jota tässä nyt halutaan suosia. Haluamme auttaa nyt ukrainalaisia tässä tilanteessa ja tietysti samaan aikaan sallia, että ne jotka Venäjältä oikeasti tarvitsevat rajan yli tuloa työn, opiskelun, perhesuhteiden vuoksi, pääsevät jonon edelle. Tämä on tarkoituksena.

Tänään keskustellaan myös humanitäärisesta viisumista.

– Huoli on olemassa siitä, miten journalistit, kansalaisjärjestöaktiivit, mahdollisesti hallintoa vastustavat pääsevät liikkelle. Tällä hetkellä myös nämä ryhmät ovat osittain liikkuneet turistiviisumeilla. Tarkoitus ei ole vaikeuttaa näiden ihmisten liikkumista ja elämää millään tavalla.

Myös pääministeri Sanna Marin (sd.) arvioi kokoukseen saapuessaan, että venäläisten viisumien saannin ruuhkauttaminen on yksi vaihtoehto rajoittaa venäläisten turistien pääsyä Suomeen. Kuten aiemminkin Marin kuitenkin kaipaa EU-tasoisia ratkaisuja.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE