Pelaajabarometrin mukaan 10-75-vuotiaista suomalaisista 98,2 prosenttia pelaa ainakin joskus pelejä, kun mukaan otetaan kaikenlaiset pelaamisen muodot.

Digitaalinen pelaaminen lisääntyi 2,5 prosenttiyksikköä edellisen Pelaajabarometrin tuloksista. Ainakin joskus digitaalisia pelejä pelaa 78,7 prosenttia suomalaisista.

Pelaajabarometrin mukaan erityisesti nuorin, 10-19-vuotiaiden ikäryhmä sekä kolme- ja nelikymppisten ikäryhmät ovat kokeneet digitaalisen pelaamisensa lisääntyneen koronan aiheuttamissa poikkeusoloissa.

”Poikkeusolojen vuoksi lisääntynyt kotona vietetyn ajan määrä on lisännyt mitä ilmeisimmin myös lasten ja vanhempien yhteistä pelaamista”, tiedotteessa arvoidaan.

Digitaalisten pelien pelaamiseen käytettiin ennätyksellisen paljon aikaa vuonna 2020. Suomalaiset pelasivat digipelejä yli seitsemän tuntia viikossa, mikä ylittää Pelaajabarometrin edellisen huippulukeman vuodelta 2018. Tuolloin pelaamiseen käytettiin aikaa alle viisi tuntia viikossa.

– Ilmeisimpänä syynä ajankäytön lisääntymiseen ovat jälleen koronasta aiheutuneet poikkeusolot, Tampereen yliopiston tutkija Jani Kinnunen sanoo tiedotteessa.

Digipelaamiseen kuukaudessa käytetyn rahan määrä sen sijaan on vähentynyt 50 sentillä aiemmasta. Suomalaiset käyttävät keskimäärin 10,5 euroa kuukaudessa digitaalisten pelien pelaamiseen, verkkorahapelaaminen mukaan luettuna.

Suosiotaan kasvattanut mobiilipelaaminen on nyt selkeästi suositumpaa kuin esimerkiksi tietokone- tai konsolipelaaminen. Lähes 59 prosenttia suomalaisista pelaa mobiilipelejä ainakin joskus ja lähes 43 prosenttia pelaa niitä aktiivisesti.

Pelaajabarometrin mukaan rahapelaamisen suosio, verkkorahapelaamista lukuun ottamatta, on laskussa. Laskevien lukujen arvioidaan johtuvan siitä, että barometrin kysely tehtiin touko- ja kesäkuussa, jolloin Veikkauksen pelipaikat ja automaattipelit oli suljettu. Verkkorahapelejä pelaa 33 prosenttia suomalaisista, kun aiemman barometrin mukaan niitä pelasi 31 prosenttia.

Moni koki rahapelaamisensa vähentyneen poikkeusoloissa, mutta kuitenkin 80 prosenttia katsoi rahapelaamisensa pysyneen samalla tasolla poikkeusoloja edeltävään aikaan nähden.

Pelaamiseen liittyviä ongelmia on eniten 10-19-vuotiaiden ikäryhmällä, joka myös pelaa eniten ja monipuolisimmin. He kokivat lisäksi muita ikäryhmiä selvemmin, että pelaamiseen liittyvät ongelmat lisääntyivät poikkeusoloissa. Tilastollisesti merkitsevää ongelmien lisääntymistä oli kuitenkin vain nelikymppisten ikäryhmässä, tiedotteessa kerrotaan.

Suomalaiset asennoituvat pelaamiseen pääosin myönteisesti – 51,4 prosenttia pitää pelaamista hyödyllisenä. Vastaajista 19,6 prosenttia oli yhtä aikaa samaa mieltä sekä pelien hyödyllisyydestä etä haitallisuudesta, mikä Tampereen yliopiston tiedotteen mukaan kertoo pelien ja pelaamisen monimuotoisuudesta ja pelikulttuuriin liittyvistä ristiriitaisistakin seikoista.

Pelaajabarometriin vastasi 914 suomalaista Manner-Suomesta. He olivat iältään 10–75-vuotiaita. Pelaajabarometritutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa, Tampereen, Jyväskylän ja Turun yliopistojen yhdessä toteuttamaa Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikön (CoE-GameCult) toimintaa.