Pelastusalan unioni muistuttaa tiedotteessa, että Suomi tarvitsee vuoteen 2030 mennessä yli tuhat pelastajaa enemmän kuin nykytahdilla koulutetaan. Pelastusopiston on taattava myös jatkossa koulutuksen laatu. Ammattiliitto toteaa, että pelastajien ja alipäällystön koulutuksen on oltava riittävä kestoltaan, jotta osaaminen palvelee nykyajan vaatimuksia ja arjen työtä.

JHL:n Pelastusalan unionin puheenjohtaja Petteri Häyrinen sanoo tiedotteessa Pelastusopiston olleen asiassa hyvin aloitteellinen. Pelastajapulaan vastataan Pelastusopiston vuosina 2024-2032 toteuttamalla pelastajakoulutuksen lisäyksellä, Häyrinen kertoo.

– Maan hallituksen on turvattava riittävä rahoitus myös uusien opettajien palkkaamiseen sekä kalustoon ja tiloihin investoimiseksi. Koulutuksessa tulee huomioida myös ruotsinkielisen koulutuksen riittävyys, Häyrinen sanoo tiedotteessa.

– Meidän pitää turvata yhteiskunnan elintärkeät toiminnot. Turvallisuus on kokonaisuus, jossa yhden osa-alueen pettäminen uhkaa koko yhteiskunnan toimivuutta, hän kuvaa.

Erityistä huolta Häyrinen kantaa palo- ja pelastusalan rahoituksesta sekä henkilöstön jaksamisesta korkeaan eläkeikään asti. Pelastuslaitokset ovat osa hyvinvointialueita, joiden rahoitus tulee valtion budjetista.

– Eri puolilta Suomea kantautuneiden tietojen mukaan pelastuslaitokset joutuvat tinkimään välttämättömistä kalustohankinnoista ja paloasemia on joutunut lopetusuhan alle. Valtion on nyt aika laittaa palo- ja pelastusalan rahoitus sellaiseen kuntoon, että henkilöstö kykenee työskentelemään niiden vaateiden osalta, joita yhteiskunnalla, kansainvälisellä ympäristöllä ja kansalaisilla on.

JHL:N Pelastusalan unionin mukaan hallituksen kaavailemat leikkauset vaarantavat pelastusalan toimintakyvyn ja pelastajien sekä ensihoitajien työturvallisuuden. Pelastuslaitokset hoitavat vuosittain noin 100 000 pelastustehtävää.

– Erityisesti ikääntyneet pelastajat kärsivät terveysongelmista, jos varusteiden mukana kulkeutuu henkilökunnan tiloihin haitallisia aineita varusteiden mukana onnettomuuspaikoilta. Säästöt uusien tilojen rakentamisissa ja vanhojen remontoinneissa aiheuttavat suuria inhimillisiä kustannuksia ja kärsimyksiä, Häyrinen sanoo.

– Pelastusalalla joudutaan ottamaan työtehtävissä isoja riskejä, joten kaluston, varusteiden ja asemien tulee olla hyvässä kunnossa. Tällä varmistetaan, että pelastajilla olisi edes jonkinlaiset mahdollisuudet selvitä työurastaan terveenä eläkkeelle asti.