Politiikka
15.10.2017 09:56 ・ Päivitetty: 15.10.2017 11:32
“Pelisääntöjen muutoksen tulee koskea myös kilpailijoitamme” – Ihalainen varoittaa yritystukien yksipuolisesta karsimisesta
Kansanedustaja Lauri Ihalaisen (sd.) mukaan viime aikoina on käyty tarpeellistakin keskustelua valtion eri yritystukien tarpeellisuudesta.
– Parasta aikaa yritystukia käsittelee asiantuntijoiden avustamana eduskuntapuolueiden edustajista koottu parlamentaarinen työryhmä, johon itsekin kuulun. Tavoitteena on muodostaa pidemmän aikavälin tiekartta yritystukien myöntämisen perusteista, Ihalainen kertoo tiedotteessaan.
Yksi julkisuudessa esiin nostetuista tuista on tuki meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamiseksi, eli niin kutsuttu miehistötuki.
Miehistötuella pyritään hyvittämään varustamoille Suomen lipun alla purjehtivien alusten suomalaisen miehistön palkkojen sivukuluja.
Järjestelmän kokonaiskustannus on tänä vuonna valtiolle noin 100 miljoonaa euroa ja se koskee noin 150 alusta Suomen kauppalaivarekisterissä. Tuen rakentamisen ehtona oli, että alan työmarkkinajärjestöjen työvoimakustannuksia leikattiin yli 10 prosenttia.
Ihalainen muistuttaa, että kyse on EU:n sallimasta tukimuodosta, jolla pyritään turvaamaan eurooppalaisten merenkulkijoiden asemaa globaalissa kilpailussa, jossa mukavuusliut tarjoavat mahdollisuuden hyväksikäyttää kolmannen maailman maista tulevaa halpatyövoimaa.
– Suomalainen merenkulkuosaaminen henkilöstössä ja alukset Suomen lipun alla on nähty osaksi kansallisia vahvuuksiamme kehittyvässä meriklusterissa. Kaikissa EU:n merenkulkumaissa on miehistötuki. Ruotsissa ja monissa muissa maissa se on nettopalkkamalli, Ihalainen toteaa.
Lisää aiheesta
Kaikissa EU:n merenkulkumaissa on miehistötuki.
– Matkustaja-aluksiin eli käytännössä Ruotsin ja Viron matkustajalauttoihin kohdistuva miehistötuki on joidenkin toimesta nähty kuitenkin viimeaikaisessa keskustelussa kilpailua vääristävänä ja turhana, Ihalainen jatkaa.
Perussuomalaiset ovat tehneet lakialoitteenkin matkustaja-alusten miehistötuen puolittamiseksi.
– Kuitenkin ulkomaiset laivamatkustajat käyttivät vuonna 2016 Suomessa noin 684 miljoonaa euroa pääosin matkailu- ja ravintolapalveluihin.
Suuren henkilöstömääränsä vuoksi matkustajalautat käyttävät suuren osan miehistötuesta, vaikka suurin osa aluksista on rahtiliikenteessä.
Tässä kohtaa on Ihalaisen mielestä syytä uistaa matkustajalauttojen merkitys myös rahtiliikenteelle. Vuonna 2014 60 prosenttia kappaletavaraviennistä kuljetettiin matkustaja-ro-ro-aluksilla.
– Miehistötuki on kieltämättä valtiolle menoerä, mutta menoerä, joka on tarpeellinen kilpailussa naapureidemme kanssa. Esimerkiksi Ruotsin laveamman tulkinnan vuoksi jouduimme vuosi sitten laajentamaan omaa tukeamme. Virolla on taas noin 30 prosenttia matalampi palkkataso ilman tukeakin.
Valtaosa Suomen ja Viron välisen liikenteen aluksista on jo rekisteröity Viroon ja ne käyttävät pääosin virolaista miehistöä.
“En usko tämän olevan kriitikoidenkaan tavoitteena.”
Ihalaisen mielestä on selvää, ettei miehistötuen poisto siirtäisi risteilyasiakkaita maihin ravintolapalveluita käyttämään.
– Seuraus olisi se, että nykyiset matkustajalautat ulosliputettaisiin Viroon ja Ruotsiin henkilöstökulujen nousun vuoksi. Tuhansien suomalaisten työpaikat näillä aluksilla katoaisivat.
– En usko tämän olevan kriitikoidenkaan tavoitteena. Suomi ei voi lähteä yksipuolisesti miehistötukea karsimaan, vaan pelisääntöjen muutoksen tulee koskea myös kilpailijoitamme, Ihalainen päättää tiedotteensa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.