Suurimpana huolenaihena Zitting pitää matkustaja-alustukiin kohdistuvaa leikkausuhkaa. Liitto vaatii hallitusta pitämään kiinni lupauksestaan merenkulun tukien säilyttämisestä nykyisellään.

Uhka on ollut pitkään pöydällä.

– Se oli hallitusohjelmassa. Mutta siinä yhteydessä, kun Suomeen saatiin kiky-pakettia – ja kun kauppamerenkulkukin tuli siihen mukaan – hallitus lupasi siinä vaiheessa, että tämä poistuu vaihtoehtoisten leikkausten listalta, Simo Zitting sanoo Demokraatille.

– Viimeiset tiedot kertovat, että kokoomuksen piirissä ollaan – ja valtiovarainministeri Orpo on – hyvin aktiivisesti ajamassa näiden tukien leikkaamista, kertoo Zitting.

Se kokoomuksesta. Tiettävästi pääministeripuolue keskusta ja perussuomalaiset eivät ole yhtä innokkaita leikkaamaan.

– Kokoomus on näköjään pettämässä tässä meidät ja sen mitä on sovittu, Zitting sanoo kaartelematta.

Jos tukia leikataan, varustamot joutuvat Zittingin mukaan välittömästi miettimään alusten siirtämistä sellaisten muiden EU-lippujen alle, joissa tuet toteutetaan täysimääräisinä. Ensimmäisinä vaihtoehtoina nousee Ruotsi ja muun muassa Tanska. Kilpailu sektorilla on kovaa.

– Miksi ajaa täällä, jos muiden lippujen alla saa samat tuet, jotka oltaisiin täältä poistamassa? hän kysyy.

Zitting ottaa esimerkin: tuen leikkaaminen esitetyllä tavalla veisi Eckerö Linelta noin kuusi miljoonaa euroa kassasta vuositaolla.

– Ei se bisnes kuitenkaan ole mikään kultakaivos. Kun lähtee sen verran rahaa, ne joutuvat lopettamaan sen. Jatkaminen ei ole mahdollista. Ainoa vaihtoehto nähdäkseni on, että siirretään se alus Viron lipun alle.

Suomalaiset pistetään silloin pois, tilalle otetaan virolaiset. Jotta saadaan halvemmat työvoimakustannukset.

Merimiehet ja varustamot, siis työantajapuoli, ovat kirjaimellisesti samassa veneessä asiassa.

– Ilman näitä aluksia ei ole työpaikkoja meidän jäsenille. Edut ovat tässä ihan yhteneväiset, Zitting vahvistaa.

Asian vakavuuden puheenjohtaja konkretisoi näin:

– Me yksinkertaisesti menetämme tämän elinkeinon, menetämme matkustaja-aluselinkeinon.

– Tänä päivänä Euroopassa tällaisen liikenteen harjoittaminen ei ole mahdollista ilman EU-komission suosittelemia tukia.

Simo Zitting. (Kuva: Jari Soini)

Merimies-Unionin mukaan julkisessa keskustelussa on esitetty kannanottoja, jotka toteutuessaan johtaisivat sen mukaan suomalaisen matkustajalaivaliikenteen alasajoon ja noin 4 000 työpaikan menetykseen.

Näkökantoja on liiton mukaan esittänyt erityisesti Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry.

Merimiesten edunvalvojan mielestä nämä ulostulot unohtavat matkustaja-autolauttaliikenteen merkityksen Suomen ulkomaankaupalle, turismille ja huoltovarmuudelle.

Sen, että meillä on vielä ylipäätänsä suomalaisia matkustaja-aluksia ja suomalaisia merityöpaikkoja, liitto katsoo pitkälti johtuvan siitä, että käytössä on Euroopan komission hyväksymä työvoimakustannustuki. Merimies-Unioni muistuttaa hanakasti, että Suomessa nykyisin käytössä olevat tukimuodot ovat EU:n hyväksymiä.

Unioni ei näe mitään järkeä siinä, että Suomi luopuisi yksipuolisesti matkustajamerenkulun tukemisesta. Niin menetellen päädyttäisiin siihen, että Suomen satamiin seilaisi edelleen matkustaja-autolauttoja, mutta muiden lippujen alla – ja niillä työskentelisivät muut kuin suomalaiset merenkulkijat.

Pellervon taloustutkimus PTT julkaisi helmikuussa selvityksen Suomen kauppamerenkulun nykytilanteesta. Merikuljetusten osuus maamme viennistä on 90 prosenttia ja tuonnista 80 prosenttia. Suomalaisten alusten osuus on tuonnissa lähes 41 prosenttia ja viennissä runsaat 20 prosenttia.

Puolet Suomen merimiehistä työskentelee matkustaja-autolautoilla.

Suomen lipun alla on 14 matkustaja-autolauttaa, Viron ja Ruotsin lipun alla on toiset 14. Ruotsin ja Suomen lipun työvoimakustannukset ja tuet ovat samalla tasolla, Viron lipun alla kustannukset ovat kolmanneksen alhaisemmat.

Merimies-Unioni muistuttaa suomalaisten matkustaja-alusten isosta roolista suomalaisten arkielämässä. Se rooli korostuu, kun puhutaan kansallisesta huoltovarmuudesta kriisitilanteissa.