-  Talous oli toipumassa hyvää vauhtia koronasta, mutta Venäjän häikäilemätön hyökkäys muutti sekä turvallisuus- että talousympäristön. Sodalla on merkittävä taloudellinen vaikutus niin lyhyellä kuin pidemmällä aikavälillä, sanoo PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen tiedotteessa.

Toisaalta epävarmuuden taloudessa arvioidaan olevan suurta. Jos sota jäisi lyhytaikaiseksi, olisi talouskasvu nopeampaa ja talous voisi kasvaa tänä vuonna noin kolme prosenttia. Jos taas kriisi eskaloituisi, talous voisi painua taantumaan.

Sota heikentää työllisyyttä

Sodan arvioidaan heikentävän talouden kautta myös työllisyyttä, nopeimmin teollisuuden sekä matkailun alalla. PTT:n mukaan työllisyys paranee alkuvuoden hyvän vireen myötä 74 prosenttiin tänä vuonna, mutta kääntyy ensi vuonna uudelleen laskuun sodan talousvaikutusten takia.

PTT arvioi inflaatiovauhdiksi tänä vuonna viisi prosenttia ja ensi vuonna maltillisemman 2,5 prosenttia. Inflaatio hidastaa kulutuksen kasvua, koska hinnat nousevat tänä vuonna selkeästi nopeammin kuin palkat, kertoo ennuste.

Myös Ukrainan tilanteen aiheuttama epävarmuus voi vähentää kotitalouksien kulutushalukkuutta.

Vienti kärsii iskun ja tuonnin korvaaminen tulee kalliiksi

PTT:n mukaan vienti Venäjälle on laskenut jo 70 prosenttia sodan vuoksi, ja vienti menetetään lähes kokonaan, jos konflikti pitkittyy. Venäjän merkitys Suomen kauppakumppanina on laskenut vuoden 2014 jälkeen, mutta isku on silti raskas.

-  Suomalaiset yritykset etsivät uusia markkinoita, mutta kun kaikki muutkin tekevät niin, on niiden löytäminen hankalaa, sanoo ennustepäällikkö Janne Huovari.

PTT:n mukaan tuonti Venäjältä Suomeen on määrällisesti lähinnä raakaöljyä. Isompia ongelmia kuitenkin aiheuttaa malmien, metallien, puun ja lannoiteraaka-aineiden tuonnin seisahtuminen. Nekin pystytään pääosin korvaamaan muista lähteistä, mutta se vie aikaa ja tulee kalliimmaksi.

Tuonnin puute haittaa suomalaista tuotantoa tämän vuoden mittaan esimerkiksi rakentamisessa ja metsäteollisuudessa.