Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kolumnit

“Perspakittaminen päin puolustajaa yleistynyt” — Pentti Salmi: Parketilla ei tarvita puskutraktoreita

Koris on aina ollut hyökkääjää suosiva pallopeli. Puolustajan oikeudet ovat olleet korin lähellä melko vähäiset, nykyjään valitettavasti suorastaan minimaaliset. Pahin epäkohta on ilman muuta se, kun sentterit lanaavat korin tuntumaan ja ajavat puolustavan pelaajan maanrakoon.

Onhan niitä puskutraktoreita korisparketeilla nähty ajan saatossa ennenkin. Jo 60-luvulla bulgarialainen, 201-senttinen Ilja Mirtshev antoi esimakua siitä, kuinka vastustaja pusketaan kumoon, vaikka tämä olisi tilanteessa kuinka oikein sääntöjen mukaisesti sijoittautunutkin.

Kun pelin fyysisyyden jatkuvasti kasvaessa kenttään piirrettiin korin alle ns. törmäysvapaa alue, niin puskutraktoreita alkoi ilmaantua yhä lisää, koska sillä tontilla saa pallollinen hyökkääjä mellastaa melko surutta.

Olka- ja kyynärpäällä kolauttaminen tai yleistynyt perspakittaminen päin puolustajaa eivät muka olekaan hyökkääjän virheitä.

Nyt on kuitenkin käynyt meidän kotoisissa sarjoissamme niin, että erotuomarit sallivat hyökkääjän suorastaan poraavan reikää sääntöjen mukaan sijoittuvaan puolustajaan törmäyskaaren ulkopuolellakin. Tuo tilan raivaaminen kaaren ulkopuolella menee tuomarikunnalta valitettavasti läpi kuin tyhjää vain. Olka- ja kyynärpäällä kolauttaminen tai yleistynyt perspakittaminen päin puolustajaa eivät muka olekaan hyökkääjän virheitä.

Liigan yksi ahkerimmista puskijoista törmäysalueen ulkopuolisessa tilanraivaamisessa on KTP:n Sherman Gay. Ja kappas vaan, hän saa erotuomareilta silti palkintona ylivoimaisesti eniten vapaaheittoja koko sarjassa. Gay on heittänyt 6,9 vaparia per matsi, kun yksikään toinen pelaaja ei ole päässyt edes viiteen vapaaheittoon ottelua kohden. Osa vapareista on ihan ok, koska mies on pelote korin alla, mutta osa tulee myös löysin perustein.

Ainakaan kotoinen korisliigamme ei kaipaa tilaa raivaavia puskutraktoreita peliparketeille. Sen sijaan näytöt taidon lisäyksestä eivät olisi yhtään pahitteeksi.

Lisää aiheesta

Virheratkaisuja tulee väistämättä, mutta niiden minimoimiseen silti on pyrittävä.

Tiedän omasta kokemuksestani, ettei erotuomaritoiminta ole niitä maailman helpoimpia juttuja. Virheratkaisuja tulee väistämättä, mutta niiden minimoimiseen silti on pyrittävä. Kaiken tämän jälkeen voidaan kuitenkin todeta, että nämä ovat pelin sisällä suuria asioita, mutta pelkkiä tuloksia seuraavalle yleisölle pikkujuttuja.

Pelin suurista asioista puhuttaessa kirjattiin liigan keskiviikkokierroksella superyllätys, kun siipirikkoinen Kouvot upotti viime aikoina lentoon nousseen Salon Vilppaan. Miten se sitten oli mahdollista?

Ei siihen tarvittu kuin Kouvojen valmentajan Pieti Poikolan taktinen veto: paikkapuolustus. Tätä puolustusmuotoahan käytetään Suomessa nykyisin jopa turhan säästeliäästi, mutta nyt se puri murhaavasti. Tietysti voittoon tarvittiin puolustuksen lisäksi Kouvojen kova heittopelikin, kolmoset 16/32, pääpommittajina Osku Heinonen ja Rakeem Buckles.

Vilppaalle Kouvolan Mansikka-aho on muuten pelikenttänä varsinainen sudenkuoppa. Vuodesta 2005 alkaen se on käynyt siellä 16 liigaottelua ja voittanut niistä ainoastaan yhden!

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE